Espoossa pelätään, että nykyisen esityksen mukainen sote-uudistus romahduttaisi pahimmillaan sekä kaupungin talouden sekä sote-palvelutason. Kuva: Ville Miettinen

Uudenmaan liitto on vakavasti huolissaan sote-uudistuksen vaikutuksista alueensa kuntien talouden kestävyyteen. Liiton lausunnon mukaan esitetty sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen kaavailtu rahoitusmalli voi pahimmillaan heikentää jopa kansalaisten turvallisuutta.

Liitto toimitti lausuntonsa Uudenmaan maakuntahallitukselle, joka käsitteli ja hyväksyi lausunnon kokouksessaan maanantaina.

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkulan mukaan lausunnon hyväksymisestä oltiin Uudenmaan maakuntahallituksessa lopulta yksimielisiä. Markkula uskoo, että talouden haasteet tulevat nousemaan erityisen vahvasti esiin myös kuntien lausunnoissa. 

– Tämä on hyvin linjassa sen kanssa, mitä kunnista tulee. 

Uudenmaan liiton lausunnon mukaan sote-uudistuksen taloudelliset vaikutukset olisivat kokonaisuudessaan Uudenmaan kunnille kestämättömiä, sillä sen myötä maakunnan valtiontasaus kasvaisi sote-siirtymäkauden aikana jopa 1,25 miljardilla eurolla. Tällä hetkellä Uudenmaan kuntien osuus valtiontasauksista on noin 600 miljoonaa euroa. 

Sote-uudistuksen myötä myös Uudenmaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus tulisi lausunnon mukaan kasvamaan, kun nykyinen lainakanta jäisi kuntien vastuulle samalla kun niiden tulot vähenevät. Kuntien investointitarve ei kuitenkaan vähenisi samassa tasossa.

Espoolle talousvaikutukset kestämättömiä

Myös Uudenmaan kunnat ovat suhtautuneet kriittisesti hallituksen sote-esitykseen. Espoon kaupunginhallitus nosti viime viikolla julkaistussa lausunnossaan esiin useita rahoituksellisia epäkohtia, jotka sote-uudistuksen astuessa voimaan heikentäisivät kaupungin taloutta tuntuvasti. Kaupungin lausunnon mukaan Espoon talouden tasapaino heikkenisi sote-uudistuksen astuessa voimaan 91 euroa asukasta kohden, eli 26 miljoonaa euroa.

 Espooseen kohdistuisivat Länsi-Uudenmaan sote-maakunnan rahoituksen leikkaukset, jotka kaupungin osalta olisivat yhteensä 43 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupungin rahoitusta nakertaisi muutosrajoittimeksi kutsuttu valtionosuuserä, jota ei tulevaisuudessa korotettaisi väestön ja kustannusten kasvua vastaavasti. 

Kaupungin lausunnon mukaan suoria leikkauksia kohtalokkaammiksi koituisivat kuitenkin rahoituksen rakenteen muutokset, joiden myötä kaupungin verorahoitusta leikattaisiin merkittävästi enemmän kuin sote-menoja siityisi. Näin valtionrahoituksen osuus Espoon tuloista nousisi 9 prosentista yli 30 prosenttiin.

– Kyllähän tässä voisi sanoa jopa niin rajusti, että palvelutaso romahtaa monelta osin, ellei taloutta lasketa merkittävissä määrin uudestaan, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markkula toteaa.

Espoon kaupunginhallituksen valmistelema lausunto käsitellään maanantaina kaupunginvaltuustossa. Markkula uskoo, että lausunto menee kriittisyydestään huolimatta läpi sellaisenaan.

– Vaikka lausunto on hyvin perusteellinen, myös hallituspuolueiden edustajat ovat todenneet, että nämä laskelmat on otettava tosissaan ja vietävä eteenpäin maan hallitukselle. Parannuksia tarvitaan.

Uudenmaan kuntien erityispiirteet huomioitava tarkemmin

Uudenmaan liitossa toivotaan, että pääkaupunkiseudun suurten ja kasvavien kaupunkien erityispiirteet huomioitaisiin sote-rahoituksessa tarkemmin. Liiton lausunnon mukaan sote-uudistuksen esitysluonnos ei huomioi tarpeeksi Uudenmaan alueen kuntien asukastiheyden ja -määrän sekä vieraskielisyyden tuomia vaikutuksia maakunnan hoivarakenteeseen. Nykyisen esityksen mukaan sote-maakuntien yleiskatteinen rahoitus määräytyisi sairastavuuteen ja sosiekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen perusteella. 

Pelastustoimen kustannukset puolestaan jaettaisiin sote-maakunnille asukasmäärää, asukastiheyttä ja riskitekijöitä käyttäen. Tämä ajatus on Uudenmaan liiton mukaan perusteltu, mutta ei kuitenkaan huomioi sitä, että pelastustoimen rahoituksen pohjana olevat 443 miljoonan euron kustannukset eivät tule riittämään.

Uudenmaan tilanne muuhun maahan verrattuna on sote-uudistuksessa huomioitu tähän mennessä erillisratkaisulla, jonka myötä Uudenmaan maakunta jaetaan viideksi itsehallinnolliseksi sote-alueeksi. Länsi-Uusimaan, Keski-Uusimaan, Itä-Uusimaan sekä Vantaan ja Keravan yhteisalueen lisäksi Helsingin kaupunki on yksi oma sote-alueensa. 

Uudenmaan liiton ja Espoon kaupungin lausunnot ovat osa sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kesäkuussa pyytämää lausuntokierrosta luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausuntojen viimeinen toimituspäivämäärä on 25. syyskuuta. 

Lisää aiheesta: Kuntaliitto: sote-uudistus vaarantaa kuntien talouden, rahoitusaseman ja uudistuksen tavoitteet – ”uhkaa johtaa kuntien näkökulmasta kestämättömään tilanteeseen”

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*