Uusi alkoholilaki haastaa ehkäisevän päihdetyön
Nuorten suosimat helposti juotavat limuviinat kauppoihin tuova alkoholilakiesitys on räikeässä ristiriidassa hallituksen julistamien tavoitteiden kanssa, alan asiantuntijat arvostelevat. (Kuva: Seppo Haavisto)
Esitys uudeksi alkoholilaiksi muuttaisi toteutuessaan oleellisesti kuntien ehkäisevän päihdetyön ympäristöä, sanoo Porin kaupugin psykososiaalisten palvelujen päällikkö Matti Järvinen.
Hallituspuolueet pääsivät tiistaina sopimukseen lakiesityksen pääpiirteistä. Uudistus muun muassa olisi näillä näkymin tuomassa kauppoihin, huoltamoille ja kioskeille 5,5-prosenttiset nelosoluet ja niin sanotut limuviinat.
Järvinen muistuttaa, että asiantuntijat ovat ennakoineet limuviinojen saatavuuden helpottamisen muuttavan kulutustottumuksia.
– Ne tehdään mahdollisimman hyvänmakuisiksi, että niitä olisi kiva juoda. Kun on jo energiajuomat, joita nuoret aika paljon juovat, hyppäys limuviinoihin on aika pieni.
Ammattilaisten herkistettävä tuntosarvensa
Järvinen odottaa, että lakiuudistuksen myötä, jos laki toteutuu, päihdeongelmien aiheuttamat haitat tulevat kasvamaan.
– Entistä tärkeämmäksi tulee varhainen tunnistaminen, varhainen havainnointi, varhaisen tuen antaminen, varhainen puuttuminen. Eri toimijoiden pitää olla ammatilliset tuntosarvet hyvinkin herkillä, että osataan auttaa.
Kuin sote on lähdössä kunnasta johon puolestaan jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja osa ehkäisevästä päihdetyöstä, lakimuutos tekee entistäkin tärkeämmäksi kitkattoman yhteistyön kuntiin jäävien, nuorten kanssa esimerkiksi koulussa, vapaa-ajalla, liikunnassa, kulttuurissa toimivien, kunnan työntekijöiden ja perustason sote-työntekijöiden kesken.
– Maakunta- ja sote-uudistus ei saa tuoda raja-aitoja soten ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön, Järvinen korostaa.
”Ristiriita lasten ja nuorten suojelun tavoitteen kanssa”
Ehkäisevän päihdetyön järjestöt ilmaisivat tiistaina pettymyksensä siihen, miten kiistelty laki ollaan viemässä läpi, vaikka lakiesitys on saanut runsaasti kritiikkiä asiantuntijoiden, alkoholitutkijoiden ja kansanterveysjärjestöjen taholta.
– Esitetty alkoholilain kokonaisuudistus ei vähennä päihdehaittoja, vaan tulee toteutuessaan lisäämään niitä. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että hallitus on asettanut tavoitteekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja ja A-Klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen huomauttaa.
Hän muistuttaa, että alkoholihaitat eivät kohdistu vain alkoholin suurkuluttajien joukkoon. Monet haitoista aiheutuvat tavallisille kuluttajille ja muille kuin käyttäjille itselleen, kuten läheisille, työnantajille ja työyhteisöille.
THL:n mukaan lapsilla, joiden vanhemmilla on päihdeongelmia, on teini-iässä puolitoistakertainen riski mielenterveysongelmiin ja kaksinkertainen riski käyttää itse päihteitä haitallisesti verrattuna lapsiin joiden vanhemmilla päihdeongelmaa ei ole.
– On välttämätöntä, että suomalaisessa yhteiskunnassa lisätään ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön resursseja, Kaukonen sanoo.
Entistä houkuttelevampien limuviinojen tulo voi muuttaa sen hyvän kehityksen, että nuorten humalajuominen on vähentynyt ja yhä useampi nuori ei ole käyttänyt lainkaan alkoholia, sanoo puolestaan EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula.
– Hallituksen kärkitavoitteena oli lasten ja nuorten suojelu. Nyt annettu lakiesitys on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa, Hannula kritisoi tiedotteessa.
– On käsittämätöntä, että maamme päättäjät eivät ymmärrä, että esitys on kansanterveydelle ja -taloudelle liian raskas taakka. Myös inhimillisesti katsoen tämä on erittäin huolestuttava päätös, sanoo Hannula.
LUE MYÖS: Kuntalaiset eriarvoisessa asemassa ehkäisevässä päihdetyössä – Pori vaihtoi kyräilyn keskusteluun