Ehkäisevässä päihdetyössä kuntalaiset eriarvoisessa asemassa – Pori vaihtoi kyräilyn keskusteluun

Läheskään kaikki kunnat eivät ole alkaneet toimeenpanna lain kirjainta ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Laki säädettiin vuoden 2015 lopulla tasaamaan kuntien välisiä eroja päihdehaittojen ehkäisyssä.

Uusimpien tutkimustulosten mukaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat monessa kunnassa edelleen heikot.

Se, että yhdessä kunnassa panostetaan ehkäisevään päihdetyöhön ja toisessa ei, asettaa kuntalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan, sanoo kehittämispäällikkö Jaana Markkula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Päihteet ja riippuvuus -yksiköstä.

– Kymmenen prosenttia kunnista on rakenteiltaan heikossa tilassa. Niistä löytyy käytännössä yksi neljästä ehkäisevän päihdetyön perusrakenteesta, Markkula kertoo.

THL:n ja aluehallintovirastojen toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaa viime vuoden lopulla.  Tutkimuksessa tarkastellut perusrakenteet ovat ehkäisevän päihdetyön vastaava toimielin, toimeenpaneva työryhmä, koordinoiva yhdyshenkilö ja toimintasuunnitelmat,

Lain edellyttämä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin puuttui noin 38 prosentista tarkastelluista kunnista.

– Laki tuli voimaan joulukuussa 2015, eli kunnilla on ollut aikaa tässä jo jonkin aikaa nimetä toimielimiä, mutta on varmaan ollut vielä hieman epäselvyyttä, mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten kannattaisi nimetä. Ja ehkä kaikkia ei ole tavoittanut tieto, että toimielin pitäisi lain mukaan nimetä, Markkula sanoo.

Hän arvelee, että sote-uudistuksen odotus on osaltaan mahdollisesti hidastanut toimeen ryhtymistä. Tutkimuksen onkin tarkoitus paitsi viestiä ehkäisevän päihdehuollon nykytilaa myös muistuttaa kuntia lain kirjaimesta ja siitä, että nyt kannattaa huolehtia, että myös kunnassa säilyy valmiudet hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ehkäisevässä päihdetyössä.

Haavoittuvaa toimintaa

Kunnissa tehdään myös paljon hyvää työtä. Kolmannes tutkimuksessa tarkastelluista kunnista oli sellaisia, joista löytyvät kaikki ehkäisevän päihdetyön rakenteet.

Esimerkiksi monialaisen Pakka-toimintamallin aikoinaan käyttöön ottanut Pori on uudistanut ehkäisevän päihdetyönsä perusteellisesti. Pakka-hankkeen seurauksena Pori palkkasi vakituisen ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin.

Koordinaatio on avainasemassa ehkäisevässä päihdetyössä, sanoo Porin kaupungin psykososiaalisten palvelujen päällikkö Matti Järvinen.

Lisäksi Porissa toimii ehkäisevän päihdetyön ryhmä, tarjontatyöryhmä, on säännöllisesti toistuvia tapahtumia, aktiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa sekä koulujen ja vapaa-aikatoimen kanssa.

– Kun nämä ovat kunnossa, se helpottaa toimintaa todella paljon, Järvinen sanoo.

Hän muistuttaa, että ehkäisevä päihdetyö on haavoittuvaa toimintaa, joka on muiden kiireiden lomassa helppo unohtaa.

– Pitää olla skarppina koko ajan.

Ei raittiusseuratoimintaa

Osana ehkäisevää päihdetyötä Porin kaupunki päätti hakeutua rakentavaan yhteistyöhön alkoholielinkeinon, eli kauppojen ja ravintoloiden kanssa.

– Mietimme, mitä sellaista voimme tehdä, että muutkin toimijat hyötyvät. Taustalla oli koko ajan vastakkainasettelun välttäminen.

Oma tavoitteemme on, että nuoret ja nuoret aikuiset juovat vähemmän ja aloitusikä nousee ja humalajuominen ja siihen liittyvä haitat vähenevät.

Ehkäisevä päihdetyö ei ole raittiusseuratoimintaa vaan kaikkien osapuolien kannalta järkevää alkoholilain noudattamista, Järvinen muistuttaa.

Pori on esimerkiksi testannut alkoholia myyvien kauppojen ikärajan noudattamista ja kertonut tuloksista kaupoille. Ravintoloiden kanssa on pohdittu alkoholittomien drinkkien myymistä ja ovimiesten toimintaa.

– Tavoitteena on, että toiminta kehittyy ja voidaan tehdä yhteistyötä ja yhdessä parantaa toimintaa.

– Emme puuhastele elinkeinoelämän kanssa mitään, mitä elinkeinoelämä ei halua eikä koe tärkeäksi.

Yhteistyöfoorumeissa ovat olleet mukana poliisi, alkoholitarkastaja kauppaliikkeet ja ravintolat.

– Vuosien saatossa yhteistyö on muuttunut kyräilystä aidoksi yhdessä tekemiseksi ja hyvin aidoksi keskusteluksi, Järvinen kehuu.

LUE MYÖS: UUSI ALKOHOLILAKI HAASTAA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN

Koordinaatio oltava maakunnassa

Ehkäisevän päihdetyön on määrä jäädä kuntiin sote-uudistuksessa. Täysin selvältä roolijako ei kuitenkaan näytä. Aluehallintovirastoilla olevien tehtävien on suunniteltu siirtyvän maakuntaan. Kunnan on määrä edistää terveyttä ja hyvinvointia, vaikka ehkäisevä päihdetyö itsessään liittyy vahvasti sote-sektoriin, joka puolestaan siirtyy maakuntaan.

Maakunta tukisi ehkäisevää päihdetyötä – mutta vain tukisi, ei tekisi nykyisen ehkäisevän päihdetyön lain 5 §:n tehtäviä kuntien puolesta, määrittää Jaana Markkula.

Lisäksi maakunnan sote-palveluiden tehtäviin tulee kuulumaan esimerkiksi päihteiden käytön ja haitallisen rahapelaamisen varhainen tunnistaminen ja mini-interventio sekä tupakasta vieroitus.

THL:n tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että suurissa yli 50 000 asukkaan kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteista on huolehdittu pienempiä paremmin.

– Voisi ajatella, että sote-uudistus on tässä mielessä pienille kunnille jopa eduksi, jos maakunnasta saataisiin kuntiin vahvemmin asiantuntijatukea, Jaana Markkula pohtii. Samaa mieltä on Matti Järvinen. Hän muistuttaa, että kunnilla on hyvin vaihtelevat mahdollisuudet resursoida työtä, eikä voi olettaa että joka kunnassa olisi ehkäisevän päihdetyön tekijä.

– Todennäköisesti se menee niin, että ehkäisevän päihdetyön tehtäviä sisällytetään kenen tahansa kunnan työntekijän tehtäviin.

– Koordinaatio pitää olla maakunnassa, Järvinen sanoo.

Ideaalitapauksessa koordinaatiotyöntekijöitä olisi Järvisen mukaan sekä maakunnan keskushallinnossa että maakunnan sote-liikelaitoksessa.

Miljardikuluja mahdollista taittaa

Alkoholin, tupakan, huumeiden ja haitallisen rahapelaamisen aiheuttamat haitat koettelevat erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia, kuten matalasti koulutettuja, pienituloisia ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien perheitä.

Haitat ja niiden hoitaminen koettelevat myös kuntataloutta. Koko maan tasolla alkoholin, tupakan ja huumeiden aiheuttamat kustannukset ovat vähintään 4,2 miljardia euroa vuodessa.

– Puhutaan aika isoista summista joita yhteiskunta laittaa tähän ilmiöön ja sen aiheuttamiin haittoihin. Ehkäisemisellä on mahdollista saada niitä kustannuksiakin alaspäin, Jaana Markkula sanoo.

FAKTA:

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 5 §

Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen.

Toimielimen tehtävänä on:

1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta;

2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle;

3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä;

4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa;

5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.

Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista.

LUE MYÖS: UUSI ALKOHOLILAKI HAASTAA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN

Kuntakohtainen ehkäisevän päihdetyön tila aluehallintovirastojen raporteissa THL:n verkkosivuilla