Väitöskirja: Julkisessa kotihoidossa olisi otettava enemmän riskejä
Riskinotto nähdään julkisella puolella usein lähinnä uhkatekijänä, selviää Virpi Kamusen Vaasan yliopistolle tekemästä väitöskirjasta. Kuva: Vaasan yliopisto.
Kotihoidon palvelujohtajien mielestä johtamisvapauden lisääminen ja yrittäjämäinen riskinotto ovat avaimia parempien julkisten palveluiden kehittämiseen, selviää Virpi Kamusen Vaasan yliopistolle tekemästä väitöskirjasta.
Sosiaali- ja terveystoimessa eletään sote-uudistuksen tuomien muutospaineiden keskellä.
Vaasan yliopiston tiedottaa myös, että epävarma toimintaympäristö on luonut omat haasteensa myös kotihoidon palvelujohtamiseen.
Vaasan yliopistossa 14. maaliskuuta väittelevän Virpi Kamusen mukaan julkisen puolen perinteiset, hierarkkiset tavat johtaa tuovat kuitenkin hidasteita sote-palveluiden uudistamiseen organisaatioissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Julkisen puolen kotihoidon johtamistyöhön tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa ja yrittäjämäistä riskinottoa, johon palvelujohtajilla tulisi olla parempi mahdollisuus, Kamunen esittää julkisjohtamisen väitöskirjassaan.
– Julkisella puolella riskinotto koetaan perinteisesti uhkana. Kotihoidon palvelujohtajat näkevät yrittäjämäisen riskinoton kuitenkin välttämättömänä palvelujen kehittämisessä ja organisaation tavoitteiden saavuttamisessa. Tällainen riskinotto edellyttää heidän mukaansa erityisesti laajempaa toimintavapautta niin johtajille kuin muullekin henkilöstölle sekä osallistavaa ja yhteistyötä ajavaa johtamiskulttuuria, Kamunen lisää tiedotteen mukaan.
Apua johtamistapojen uudistamiseen
Väitöstutkimuksessaan Virpi Kamunen loi yrittäjämäisen toiminnan rakentumisen kehyksen, joka auttaa julkisia organisaatioita hahmottamaan yrittäjämäistä toimintaa ja harkitun riskinoton näkökulmia.
Näin johtamistapoja voidaan uudistaa sekä samalla paremmin tiedostaa riskinoton rajoitukset ja mahdollisuudet.
– Olennaista on antaa riittävästi tilaa johtamiselle, sallia myös virheet ja oppia niistä sekä luottaa siihen, että palvelujohtajat aktiivisesti pyrkivät organisaation asettamiin tavoitteisiin.
Kamunen käytti väitöskirjassaan tutkimusaineistona focus group -haastattelua, johon osallistui 30 palvelujohtajaa.
Haastateltavat työskentelivät kahdeksassa eri kokoisessa julkisessa kotihoito-organisaatiossa eri puolella Suomea, Vaasan yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Juttua muokattu 10.3. kello 21.13, korjattu otsikkoa, jossa alun perin väitettiin virheellisesti, että kyseessä on väistöskirja.
Väitöskirja
- Kamunen, Virpi (2025) Palvelujohtajien yrittäjämäisen riskinoton mahdollisuudet ja rajoitukset julkisten palveluiden järjestämisessä.
- Tarkastelussa kotihoidon johtaminen sosiaali- ja terveystoimessa.
- Acta Wasaensia 551. Vaasan yliopisto.
Lue myös:
