Kaikkia suomalaisia ei ajoissa hoitoon kiidätetä. Huono-osainen kuolee useammin "turhaan".

Suomalaisessa terveydenhuollossa ei kaikilta osin toteudu sosioekonominen oikeudenmukaisuus. Kun työssäkäyvä hyväosainen hakeutuu ensimmäisten sydänoireiden jälkeen työterveyshuollon kautta erikoislääkärin hoitoon, niin huono-osaisempi naapuri vetää viimeisen henkäyksensä kotisohvalta noustessaan.

-Aiempien tutkimusten tuloksista poiketen epäoikeudenmukaisuus ei vähentynyt vaikka sepelvaltimotoimenpiteiden tarjonta kasvoi merkittävästi. Epäoikeudenmukaisuus kasvoi erityisesti nuoremmilla potilailla, eli 45–64 -vuotiailla, THL:n tutkija Sonja Lumme kertoo.

Lumpeen tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin sepelvaltimotoimenpiteitä sekä vältettävissä olevia kuolemia, joita käytetään terveydenhuollon saatavuuden ja laadun indikaattorina. Tutkimuksen aineistona oli rekisteritietoja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksista ja pallolaajennuksista vuosina 1995–2010 ja huomasi hyvätuloisia suosivaa eriarvoisuutta, joka jatkui koko tarkastelujakson ajan. 

-Eriarvoisuus syntyy useista eri tekijöistä. Työelämässä olevat pääsevät työterveyshuollon kautta terveyspalveluiden piiriin maksutta ja näiden palveluiden saatavuus on hyvä. Terveyskeskus on ainoa koko väestölle tarjolla oleva perusterveydenhuollon palvelu, ja asiakasmaksut ovat kohtuullisen pieniä, mutta saatavuudessa on ollut ongelmia.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



-Potilas-lääkäri vuorovaikutuksessakin on todettu eroja sosiaaliryhmien välillä. Monet eri syyt vaikuttavat siihen, ettei välttämättä myöskään hakeuduta hoitoon ajoissa, Lumme jatkaa.

Hoidontarve tunnistettava

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että sosioekonomiset erot terveyspalveluiden laadussa ja vaikuttavuudessa ovat kasvaneet. Huonotuloinen kuolee hyvätuloista useammin sellaisiin kuolemansyihin, jotka olisivat olleet vältettävissä oikea-aikaisella ja laadukkaalla hoidolla.

-Suurimmassa hoidon tarpeessa olevat pitää tunnistaa ajoissa paremmin ja kohdentaa terveydenhuollon palveluita heille, Sonja Lumme vaatii.

Tulossa oleva sote-uudistuksen on toivottu pienentävän terveydenhuollon epäoikeudenmukaisuutta. Tähän työhön tarvitaan tutkijoita ja tutkittua tietoa.

-Palveluiden järjestämistä ja terveydenhuollon toiminnan tuloksellisuuden arviointia varten tullaan tarvitsemaan tietoja palveluiden tarpeesta ja hoidon oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Tässä tutkimuksessa kehitettiin menetelmiä, joita voidaan hyödyntää tämänkaltaisen tiedon tuottamisessa, Lumme paljastaa.

Sonja Lumpeen väitöskirja ”Developing methodology of measuring socioeconomic equity in health care using register data” tarkastetaan lauantaina 10.6.2017 klo 12 Helsingissä Haartman-instituuttissa, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Gert Westert, Radboud Universiteit, Alankomaat, ja kustoksena on professori Ossi Rahkonen Helsingin yliopistosta. 

Tiedote Helsingin yliopiston sivuilla

 

 

 

 

 

7.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*