Kuva: Bixabay

Hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen kuuluva ict-alan palvelukeskus Vimana on teettänyt arvion suhteestaan EU:n kilpailusäädöksiin. Selvityksen mukaan Vimanan toiminta on lähtökohdiltaan EU:n kilpailu- ja hankintasäännösten mukaista.

Myös VM on julkistanut oman selvityksensä, jonka mukaan Vimanan asemassa ei nähdä ongelmia.

Vimanan selvityksessä päädytään osin erilaisiin johtopäätöksiin kuin professori Petri Kuoppamäki selvityksessään sittemmin kaatuneesta toisesta palvelukeskuksesta, henkilöstö- ja taloushallintopalveluja varten perustetusta Hetlistä.

Vimanan hankinta- ja lakiasiainjohtaja Satu Ylisiurua-Hemminki muistuttaa, että Kuoppamäen selvitys ei koskenut Vimanaa. Hän huomauttaa myös, että Kuoppamäki nostaa esiin asioita mahdollisina ongelmina ja – Vimanan osalta on haluttu selvittää näitä asioita, jotta ei jää epäselvyyksiä nimenomaan Vimanan toimintaan ja sen hankinta- ja kilpailuoikeudelliseen asemaan liittyen, sanoo Ylisiurua-Hemminki.

Hetlissä nähtiin ongelmia

Asianajotoimisto Hannes Snellmanin Vimanalle laatiman selvityksen johtopäätöksenä on, että käytettävissä olevien tietojen perusteella Vimana on EU-oikeudellisen sääntelyn mukainen toimija.

Kunta-alan toimijat teettivät aiemmin vastaavanlaisen selvityksen henkilöstö- ja taloushallintopalveluja varten perustetusta palvelukeskuksesta Hetlistä. Siinä selvityksessä nähtiin olennaisia ongelmia suhteessa EU:n säädöksiin. Sittemmin hallitus päätti purkaa Hetlin.

Vimanaan liittyy samoja piirteitä, joiden mukaan Hetlissä nähtiin kilpailuoikeudellisia ongelmia. Vimanan selvityksessä joitakin asioita nähdään kuitenkin toisin.

Korkein hallinto-oikeus katsoi aikanaan lausunnossa, että koko alueuudistuspaketti on toimitettava EU:n tarkastettavaksi. KHO huomautti myös, että tulkintavalta EU:n säädösten toteutumisesta kuuluu vain komissiolle, ei jäsenmaalle.

Vaikea verrata

Nyt julkistetussa selvityksessä todetaan, että Vimanaan verrannollista toimijaa ei ole EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännössä aiemmin arvioitu. Siksi arviointi on perustettu verrattaviin tuomioistuimen ratkaisuihin ja niissä esitettyihin arviointiperiaatteisiin.

Selvityksessä huomautetaan, että Vimanaa koskeva lainsäädäntö on vielä osin valmistelussa eikä sen toiminnan lopullinen laajuus ole tässä vaiheessa yksityiskohtaisesti päätetty.

Arviointi on raportin mukaan perustettu käytettävissä oleviin tietoihin eikä esimerkiksi kilpailuvaikutusten arviointia tukevia taloudellisia selvityksiä ole tässä vaiheessa tehty.

Hannes Snellmanin toimiston selvityksen mukaan Vimana voi tuottaa palveluja valtiolle, maakunnille ja niiden määräysvallassa oleville yksiköille ilman kilpailutusta.

Selvityksessä katsotaan, että Vimanan toiminnan puitteet eivät itsessään ole ristiriidassa EU:n valtiontukisääntöjen kanssa.

Myös muita asiakkaita

Vimana on velvoitettu tarjoamaan asiakas- ja potilastietojen käsittelyn ja integraation edellyttämiä sähköisiä palveluja maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sote-palveluja tuottaville yhteisöille, säätiöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jos se on välttämätöntä soten järjestämistä koskevan lain tiettyjen velvoitteiden toteuttamiseksi.

Ylisiurua-Hemminki muistuttaa, että säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että myös pienimmillä sote-toimijoilla on toimintaedellytykset, ja että sen myynnin osuus Vimanan toiminnassa jää vähäiseksi. Pienille toimijoille turvataan järjestelyllä pääsy välttämättömiin palveluihin valtio- ja maakuntahallinnolle tuotettujen järjestelmien käyttämiseksi.

Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että myös pienimmillä sote-toimijoille on käytettävissä välttämättömät palvelut, joilla ne voivat käsitellä asiakas- ja potilastietoja Vimanan valtio- ja maakuntahallinnolle tuotetuissa järjestelmissä.

Selvityksen mukaan Vimana voi tarjota palveluita ulkopuolisille, mikäli se myynti ei ylitä hankintalaissa määrättyjä rajoja.

Tietoja tähän liittyvän liikevaihdon määrästä ei luonnollisesti vielä ole, mutta selvityksessä arvioidaan, että kyseisten palveluiden osuus Vimanan toiminnasta jää vähäiseksi.

Selvityksessä ehdotetaan, että selvyyden vuoksi näiden ulos myytävien palvelujen osalta Vimanassa käytetään erillistä kirjanpitoa.

Sidosryhmille ilman kilpailutusta

Vimanan teettämän selvityksen mukaan yhtiö voi tuottaa palveluita sidosyksiköilleen eli maakunnille ja valtiolle sekä niiden määräysvallassa oleville yksiköille ilman kilpailutusta.

Kuoppamäki kyseenalaisti sidosryhmäkriteerin, johon Vimanan selvityksessä viitataan.

Sidosryhmäkriteeri edellyttää, että maakunnilla on päätösvalta palvelukeskuksessa. Kuoppamäen mukaan päätösvaltaa rajoittaa maakunnille säädettävä pakko käyttää palvelukeskuksen palveluja.

Vimanan teettämä selvitys puoltaa tulkintaa, jonka mukaan sidosyksikköaseman edellytyksenä oleva määräysvalta täyttyy, jos omistajat mm. valitsevat Vimanan johdon yhdessä ja osallistuvat sen päättäviin elimiin.

Selvityksen mukaan mahdollisella käyttövelvoitteella ei ole olennaista merkitystä yhteishankinta- tai sidosyksikköaseman arvioinnissa. Tässä siis selvitys on eri linjoilla Kuoppamäen kanssa.

Selvityksessä todetaan edelleen, että käytettävissä olevan tiedon perusteella ei ole ilmeistä, että Vimanalle muodostuisi määräävä markkina-asema. Suunnitteilla olevasta lainsäädännöstä ei myöskään näyttäisi seuraavan tällaisen aseman väärinkäyttö.

Edelleen selvityksen mukaan ”on perusteita katsoa, ettei Vimanan perustamisella rajoiteta palveluiden vapaata liikkuvuutta”.

Vimana ei taloudellinen toimija

Selvityksen mukaan EU:n valtiontuki- ja kilpailusäännöt koskisivat Vimanaa vain jos se täyttäisi säädösten tarkoittamat taloudellisen toiminnan kriteerit.

Vimanan yhteishankintayksikkönä toimimisesta ei selvityksen mukaan sellaisenaan seuraa kilpailun vääristymistä tai sen uhkaa.

Vimanan oma tuotanto kohdistuu maakunnille ja valtiolle selvityksen mukaan vain siltä osin kuin ne toimivat julkisen vallan tehtävissä eivätkä harjoita taloudellista toimintaa.

Lisäksi Vimana tarjoaa palveluita muun muassa itsenäisille ammatinharjoittajille. Tämän toiminnan selvitys siis arvioi vähäiseksi.

Ei määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä

Ristiriidasta EU:n säädösten kanssa voisi selvityksen mukaan olla kyse, jos jäsenvaltion toimenpiteestä todennäköisesti seuraisi määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Vimana on valtion ja maakuntien kokonaan omistama. Maakunnille asetetaan velvoite käyttää tiettyjä Vimanan palveluita. Käytettävissä olevan tiedon perusteella ei selvityksenemukaan ole ilmeistä, että Vimanalle muodostuisi määräävä markkina-asema tai että suunnitteilla olevasta lainsäädännöstä todennäköisesti seuraisi tällaisen aseman väärinkäyttö.

Kuoppamäen näkemys poikkesi

Kuoppamäen selvitys koski vain Hetliä. Sillä on kuitenkin yhtymäkohtia Vimanan kanssa. Kuoppamäen mukaan valtiontukeen liittyviä ongelmia olisi saattanut syntyä, vaikka Hetli Oy olisi myynyt palveluja ainoastaan maakunnille. Tässäkin siis tulkinta poikkeaa Hannes Snellmanin toimistontulkinnasta.

Maakuntien voisi katsoa saavan valtion tukea siltä osin, kun valtio on tukenut palvelukeskuksen perustamista.

Tämä valtiolta saatu tuki taas parantaa maakunnan asemaa silloin, kun se tarjoaa esimerkiksi sellaisia sote-palveluja, joita myös yksityiset toimijat tarjoavat.

Kuoppamäki katsoi – samoin kuin KHO – että asia pitäisi toimittaa EU:n arvioitavaksi.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@aucuparia.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*