VM arvioi hyvinvointialueiden pääsevän taloudellisesti kuiville 2025-2026, mutta sitä ennen uhkana on kahteen kastiin jakautuminen – alijäämän kattamisvelvoitteen aikataulua ei muuteta
Osa hyvinvointialueista vasta pähkäilee toimeen ryhtymisen kanssa, VM:n osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen sanoo. Arkistokuva videohaastattelusta.
Valtiovarainministeriössä (VM) ei ole suunnitteilla hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoitteen takarajan venyttämistä vuodesta 2026 eteenpäin, kertoi osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen VM:n hyvinvointialueiden ohjausosastolta ministeriöiden tänään järjestämässä yhteisessä taustatilaisuudessa hyvinvointialueiden tilanteista.
Kattamisvelvoitteen aikataulua on pidetty haastavana, ja esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö arvioi Kuntalehdelle, että useille alueille aikataulu on mahdoton.
Ahosen mukaan aikataulusta ei ole käyty keskustelua,
-Eikä siihen mitään valmistelua, että alijäämän kattamiskaudetta lipsuttaisiin. Se on oikeastaan kirittäjä VM:n näkökulmasta, joka pakottaa alueita miettimään uudistumista.
Alijäämän kattamisvelvoitteessa epäonnistuminen voi johtaa valtion käynnistämään arviointimenettelyn, joka puolestaan voisi periaatteessa johtaa alueliitoksiin.
Ahonen muistutti kuitenkin ministeriöiden ilmoituksesta, että jos alueet löytävät keinoja täysimääräiseen sopeutukseen ja lähtevät tosissaan suunnittelemaan toiminnan uudistamista, näihin toimiin ryhtyneitä alueita ei laiteta arviointimenettelyyn
-Tämä on myös kannustin alueille, että lähtekää omaehtoisesti tekemään muutosta ja taloutta tasapainottamaan, niin silloin VM voi käyttää harkintaa kriteereissä, että arviointimenettelyä ei käynnistetä.
Eri asetelmista liikkeelle
Hyvinvointialueet tekevät viime vuodelta raskaan tappion, noin 1,35 miljardia euroa. Tämän vuoden ennuste on alijäämäinen 0,87 miljardia, mutta ennusteeseen liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä.
VM:n arvioiden mukaan hyvinvointialueiden yhteistulos tulee kääntymään positiiviseksi vuonna 2025 ja vuonna 2026 alueiden talous yleisesti ottaen näyttäisi pääsevän kuiville.
VM:ssä on kuitenkin suuri huoli siitä, että alueet ovat jakautumassa kahteen kastiin. On hyvin hoidettua taloutta ja digipalvelujen laajaa käyttöönottoa yhtäällä, mutta toisaalla on talous kuralla, uudistuminen tekemättä, palvelutkin rempallaan.
Alueet lähtivät uudistukseen hyvin erilaisista asetelmista. Ahosen mukaan Pohjois-Pohjanmaa on hyvä esimerkki määrätietoisesta uudistukseen lähdöstä. Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin rankka järjestämissuunnitelma jo ennen sote-uudistuksen varsinaista voimaantuloa eli järjestämisvastuun siirtoa.
-Viranhaltijajohto ja poliitikot tarttuivat toimeen jo ennen kuin uudistuksen h-hetki tuli, ja tekivät tarkat suunnitelmat siitä, miten palvelurakennetta muutetaan niin että sitä saadaan erikoissairaanhoidosta perustasolle, miettivät palveluverkkoon liittyviä päätöksiä.
On kumminkin edelleen alueita, joilta puuttuu konkreettinen suunnitelma siitä, miten toimeenpanoon mennään ja muutos tehdään. Ahonen sanoo.
-Osa alueista sitä vasta pähkäilee. Se tulee auttamattomasti myöhässä.
Erityisesti sellaisilla alueilla, jotka tekevät alijäämää 2023:n lisäksi myös 2024, ja erityisesti jos tulos huononee tänä vuonna, tilanne näyttää haastavalta.
Ahosen mukaa tulee eteen ”hankala äkkijarrutus”, kun alijäämät pitää kuitenkin kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä.
