VTT: "Nuoret saavat hyvin erilaista apua ongelmiinsa Espoossa, Lappeenrannassa ja Oulussa" – Suomessa kirjavat mielenterveyspalvelut
Nuorille tarjottavien mielenterveys- ja päihdepalveluiden laatu ja saavutettavuus vaihtelevat eri puolilla Suomea. Kuva: Elina Hirvonen
Nuoret saavat hyvin erilaista apua mielenterveys- ja päihdepalveluista eri puolella Suomea. Palveluvalikoimassa ja ikärajoissa on suuria eroja.
Ostopalvelut aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät palvelujen laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Valtiontalouden tarkastusvirasto VTT tiedottaa.
Ostopalvelutyöntekijät työskentelevät usein vain lyhyen aikaa samassa yksikössä, jolloin hoitoon tulee tarpeettomia katkoksia eikä potilaiden taustoja välttämättä tunneta.
– Yhdellä nuorella voi pahimmassa tapauksessa olla vuoden aikana yli kymmenen hoitavaa lääkäriä. Potilaat sitoutuvat hoitoon heikommin, jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti, johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo.
Työntekijöiden vaihtuminen kuormittaa vakituista henkilöstöä, sillä tilapäistä henkilökuntaa joudutaan jatkuvasti perehdyttämään ja opastamaan.
Ostopalvelutyöntekijöille maksetaan myös korkeampaa korvausta työstä, mikä aiheuttaa epätasa-arvoisuuden tunnetta työyhteisössä.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulisi varmistaa, että ostopalveluja käytettäessä huolehditaan hoidon jatkuvuudesta, palvelujen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Yhdenvertaista pitäisi olla
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluvalikoimaa ja ikärajoja tulisi yhdenmukaistaa, ja ikärajojen perustua lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä.
Keväällä 2024 yleisin ikärajaus perustason palveluissa oli 13–18 vuotta ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 13–17 vuotta.
– Nuoruusiän kehitysvaiheiden katsotaan ajoittuvan ikävuosille 12–22. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman vaikuttavia, tulisi ikärajaukset tehdä lääketieteellisin perustein. Näin nuorten ei tarvitsisi siirtyä liian aikaisessa vaiheessa aikuisten palveluihin, Ville-Veikko Pulkka sanoo tiedotteen mukaan.
Lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla yhdenvertaiset koko maassa.
Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria nuorten mielenterveys- ja erityisesti päihdepalvelujen sisällössä ja laajuudessa.
Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa erot näkyvät esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeudessa, potilaiden saaman hoidon määrässä ja palvelujen kuormituksessa.
– Alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu tällä hetkellä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Nuoret saavat hyvin erilaista apua ongelmiinsa Espoossa, Lappeenrannassa ja Oulussa, VTV:n ylitarkastaja Olli Karsio kertoo.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämiä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että tarkastuksessa arvioitiin palvelujen toimivuutta saatavuuden, saavutettavuuden ja yhteensovittamisen näkökulmista.
Lue myös: