VTV:n tarkastus paljastaa useita suuria puutteita kansainvälisen rekrytoinnin käytännöissä – ”Työperusteinen maahanmuutto ei ole nopea ratkaisu sote-alan työvoimapulaan”
Työperusteista maahanmuuttoa on pidetty jo pitkään osaratkaisuna sote-alan työvoimapulaan, mutta se ei ole nopea ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen, VTV toteaa raporttinsa perusteella. (Kuva: Ville Miettinen)
Jotta työperusteisen maahanmuuton tavoitteet voisi saavuttaa, on myös tiivistettävä viranomaisten yhteistyötä ja parannettava maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillista osaamista, toteaa Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkastuskertomuksessaan.
Tarkastuksessa selvitettiin viranomaistoimia ja hallinnollisia prosesseja, jotka liittyvät työperusteiseen maahanmuuttoon. Erityisesti selvitettiin, ovatko prosessit tehokkaita ja asiakaslähtöisiä ja onko viranomaisten välinen yhteistyö toimivaa.
VTV: n mukaan tavoitteisiin pääsemiseksi työperusteisesta maahanmuutosta vastaavien viranomaisten tulisi panostaa erityisasiantuntijoiden lisäksi työntekijöiden ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä lupaprosessien sujuvoittamiseen ja lupajärjestelmän asiakaslähtöisyyteen.
VTV:n havaitsemia puutteita ovat esimerkiksi tietoperustan jo kymmenen vuotta ratkaisematta ollut toimimattomuus, koulutusta tarvitsevien pätevöitymispolun puuttuminen, sote-henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon määrittelemättömyys ja ohjauksen puute sote-henkilöstön kansainvälisessä rekrytoinnissa.
Lupaprosessi nopeutunut, mutta ammattioikeuksien saaminen hankalaa
EU- tai ETA-alueen ulkopuolisista maista Suomeen tulevat työntekijät tarvitsevat oleskeluluvan työn perusteella. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinnon ulkomailla suorittaneet henkilöt tarvitsevat ammatinharjoittamisoikeudet, jotta he voivat työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollon säännellyissä ammateissa.
VTV:n tarkastuksen perusteella sote-alan työntekijöiden lupajärjestelmien asiakaslähtöisyys on kehittynyt oleskelulupien myöntämisen osalta myönteiseen suuntaan. Lupaprosessi on nopeutunut, sillä Maahanmuuttovirastoon on lisätty resursseja ja työnantajat tietävät entistä paremmin, millaisia selvityksiä TE-toimisto vaatii työntekijöiden oleskelulupien osapäätöksiä varten.
-Erityisesti Uudellamaalla prosessia on nopeuttanut se, että useiden sotealan ammattien saatavuusharkinnasta on luovuttu tilapäisesti. Sote-alan työntekijät eivät voi kuitenkaan saada oleskelulupaa suoraan laillistusta edellyttävään ammattiin, vaan maahantulon mahdollistava oleskelulupa täytyy hankkia jonkin muun työn perusteella, VTV:n tarkastusmuistiossa todetaan.
VTV:n mukaan ammattioikeuksien saaminen ei tapahdu asiakaslähtöisesti. Sote-alan rekrytointiyritysten Suomeen rekrytoimat sairaanhoitajataustaiset henkilöt eivät pääse Suomessa koulutustaan vastaavaan työhön, sillä he tarvitsevat ammattioikeudet. Valviran myöntämien ammattioikeuksien saaminen voi viedä vuosia kestää jopa useita vuosia. VTV:n mukaan oleskelulupaprosessin lisäksi tulisikin nopeuttaa myös ammattioikeuden myöntämisprosessia.
– Ammattioikeuden saadakseen ulkomailla sote-alalle koulutetun on usein pätevöidyttävä Suomessa, mutta pätevöitymiskoulutusta järjestetään vain hankkeissa ja ilman jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Ammattioikeuksia hakevan on myös osoitettava kielitodistuksella, että hänen kielitaitonsa on riittävä. Riittävän kielitaidon hankkiminen on kuitenkin hankalaa, sillä tarjolla ei ole kohtuuhintaisia ja riittävän vaativia kursseja, ja kielikoulutus on itse maksavalle kallista, VTV toteaa.
Pätevöitymispolku puuttuu, riittävää kielitaitoa ei ole määritetty
Valvira voi edellyttää hakijalta ammattioikeuden myöntämiseksi korvaavia toimenpiteitä tai lisäopintoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitajakoulutuksen suorittaneilta puuttuu kuitenkin pätevöitymispolku, VTV muistuttaa.
– Sairaanhoitajille on yritetty viime vuosina rakentaa pätevöitymispolkua useassa erilaisessa hankkeessa. Pätevöitymiskoulutukselle ei ole löytynyt kuitenkaan pysyvää rahoitusta, minkä vuoksi pätevöitymiskoulutuksen kehittämistä jatketaan edelleen hankerahoituksella, tarkastuskertomuksessa todetaan.
Yksi edellytys ammatinharjoittamisoikeuden saannille on myös todistus riittävästä kielitaidosta. Laki ei kuitenkaan kerro, millaista kielitaitoa riittävällä kielitaidolla tarkoitetaan, VTV muistuttaa.
-Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelman alatyöryhmälle on annettu tehtäväksi esittää ehdotuksensa ulkomaisen työvoiman laillistamista koskevan koulutuksen rahoittamiseksi sekä laatia toimintasuunnitelma laillistusprosessin ja sitä tukevan pätevöitymiskoulutuksen kehittämiseksi ja vakinaistamiseksi. Tarkastusvirasto katsoo, että tämän tehtävän täyttäminen on erittäin tarpeellista, tarkastusraportissa todetaan.
-Kun sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö arvioivat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeita, tulee ministeriöiden arvioida myös kielitaitoa koskevan pykälän täsmentämistä ja sitä, minkä tasoista kielitaitoa nykypäivän sote-alan tehtävissä vaaditaan, VTV suosittaa.
Ulkomailta rekrytoinnista puuttuu säätely
Sote-henkilöstön kansainvälinen rekrytointi tapahtuu sote-alan rekrytointiyritysten välityksellä. Kansainvälistä rekrytointitoimintaa ei tällä hetkellä ohjata tai säädellä Suomessa millään säädöksellä, VTV muistuttaa.
– Siksi rekrytointimarkkinoilla toimitaan sote-alan rekrytointiyritysten luomilla pelisäännöillä. Sote-alan rekrytointiyritysten välityksellä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tuodaan sairaanhoitajataustaisia henkilöitä hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi. Hoiva-avustajana voi toimia ilman Valviran myöntämää ammattioikeutta, ja lähihoitajana voi toimia muukin kuin lähihoitajakoulutuksen suorittanut henkilö, jos työnantaja arvioi, että henkilöllä on riittävä koulutus, kokemus, ammattitaito ja kielitaito kyseessä olevaan tehtävään, raportissa todetaan.
Osa rekrytoiduista koulutetaan kuitenkin Suomessa lähihoitajaksi oppisopimuskoulutuksella, koska sairaanhoitajien kouluttaminen oppisopimuksella ei ole Suomessa mahdollista.
VTV:n mukaan toimintatavan kokevat epäeettiseksi niin viranomaiset kuin asiantuntijat. Tämä on kuitenkin ainoa tapa rekrytoida Suomeen kansainvälistä työvoimaa suoraan sosiaali- ja terveysalalle.
Tarkastuksensa perusteella VTV suosittaa, että sote-alan osaamis- ja työvoimatarpeen ennakoinnille luodaan pysyvät käytännöt, tietopohjat ja organisointi.
-Tässä tulee tukeutua käynnissä olevaan sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmaan sekä valtioneuvoston linjauksiin valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kehittämiseksi. Vastuullisina viranomaisina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, tarkastuskertomuksessa esitetään.
Keskeinen tietoperustan ongelma ratkaisematta jo 10 vuotta
Oman haasteensa muodostaa tietojen yhdistäminen ja eri toimijoille saaminen.
VTV havaitsi jo vuonna 2012 tekemässään tarkastuksessa, että oleskelulupien perustetta kuvaavaa tietoa ei kyetä yhdistämään muuhun kansalliseen rekisteritietoon.
Tästä seuraa, että työperusteista maahanmuuttoa kuvaavan tilastotiedon kokoamista ei voida tehdä, mikä puolestaan vaikeuttaa seuranta-, ennakointi- ja tutkimustiedon tuottamista. Tarkastuksen perusteella tätä työperusteisen maahanmuuton tietoperustan keskeistä ongelmaa ei ole saatu kymmenen vuoden aikana ratkaistua. Tällä hetkellä tietoperustan ongelmia pyritään ratkaisemaan erilaisilla kehittämistoimilla, mutta kattavan tilastotiedon varmistaminen vaatii edelleen eri viranomaisten yhteistyötä.
VTV:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on ollut sivuroolissa sosiaali- ja terveysalan ulkomaisen työvoimatarpeen ennakoinnissa, vaikka sille on viimeisen kymmenen vuoden aikana osoitettu valtioneuvostotason strategisessa ohjauksessa useita ennakointia koskevia tavoitteita. Vuoden 2021 lopussa STM on kuitenkin terävöittänyt asemaansa kännistämällä poikkihallinnollisen ohjelman sote-alan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi.
VTV suosittaa, että työperusteisen maahanmuuton tietopohjan puutteet selvitetään ja korjataan siten, että jatkossa oleskeluluvan syytä kuvaava tieto kyetään yhdistämään muuhun kansalliseen rekisteritietoon. Vastuullisina viranomaisina tässä tulisi olla työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö sekä näiden alaiset Maahanmuuttovirasto, Digi- ja väestötietovirasto ja Tilastokeskus.
Lisää aiheesta:
