Kuva: Ville Miettinen
Kasvaviin potilasmääriin lasten ja nuorten palveluissa tulisi vastata kehittämällä tarpeeseen sopivia, tutkimukseen perustuvia hoitomuotoja, tukijat muistuttavat.

Nuorille erikoissairaanhoidossa annettujen masennusdiagnoosien määrä on kasvussa, havaittiin Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa.

Masennusdiagnoosien määrä nousi 15 ikävuoteen mennessä tytöillä 65 prosenttia ja pojilla 53 prosenttia, kun verrattiin vuosina 1994—2000 syntyneitä ja 1987—1993 syntyneitä nuoria. Muutos on voimakkaampi tytöillä kuin pojilla.

Tuloksista ei kuitenkaan anna olettaa, että nuoret olisivat masentuneempia kuin ennen.

– Todennäköisin selitys on, että nuoret hakeutuvat aiempaa rohkeammin mielenterveyspalveluihin. Yhä useampi masentunut saa apua varhain, mikä on myönteinen asia, sanoo Tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkija Svetlana Filatova Turun yliopiston tiedotteessa.

Palvelujen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti viimeisten 20 vuoden aikana niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Tulokset viittaavat siihen, että ihmisten valmiudet tunnistaa oma tai toisten avuntarve ovat lisääntyneet ja yhteiskunnan asenteet masentuneita kohtaan muuttuneet myönteisemmiksi, Filatova jatkaa.

Heinäkuussa HUS Nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta arvioi Kuntalehdelle, että erikoissairaanhoidon palveluiden kuormittuminen johtuu siitä, että nuoret ovat unohtuneet lähipalveluissa.

– Esimerkiksi terveyskeskusten rooli nuorten mielenterveyden ilmiöiden ja häiriöiden hoidossa ei ole lähtenyt ollenkaan sellaiseksi kuin se on aikuisilla. Aikuisilla on terveyskeskuspsykologeja, depressiohoitajia – nuorille ei tällaisia henkilöitä ole. Meidän näkökannasta nuorten palvelujärjestelmässä on aika isoja aukkoja. Varsinkin niin sanotulla perustasolla, Ranta sanoi.

Myös Turun yliopiston tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että lasten ja nuorten palvelujen käytön kasvu kuormittaa erikoissairaanhoitoa.

– Muutoksen tutkiminen paljastaa palvelujärjestelmän haavoittuvia kohtia. Kasvaviin potilasmääriin tulisi vastata kehittämällä tarpeeseen sopivia, tutkimukseen perustuvia hoitomuotoja, tutkimuksesta artikkelin kirjoittanut dosentti David Gyllenberg Turun lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sanoo.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1987–2007 syntyneet 1 240 062 nuorta joista 37 682 oli vähintään yksi käynti erikoissairaanhoidossa masennuksen takia. Kymmenen prosenttia tytöistä ja viisi prosenttia pojista, joita oli seurattu 25 ikävuoteen asti, oli saanut masennusdiagnoosin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Finnish Prenatal Study of Depression -tutkimuksessa kerättyä aineistoa ja Terveydenhuollon hoitoilmoitukset -rekisteriä. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja se on osa INVEST-lippulaivahanketta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä