Kuva: Ville Miettinen

Yksityinen sektori on näkynyt nykyisessä sote-keskustelussa vähemmän kuin edellisellä kierroksella. Osasyy lienee keväällä julkitulleet useat ongelmat erityisesti yksityisissä hoivapalveluissa. Kävi ilmi, että joissakin tapauksissa toiminnan tehostamisen keinot eivät olleet hyväksyttäviä. Kustannustehokkuus on silti yksityisen sektorin keskeinen argumentti.

Innokkaimmat ulkoistajat ehtivät tehdä sopimukset jo takavuosina, mutta uusia on vireillä edellisellä kaudella lailla asetettujen rajojen puitteissa. Rajoitukset jäivät voimaan, vaikka edellinen sote kaatui.

Kunnissa käydään edelleen keskusteluja yksityisen puolen kanssa. Pienillä paikkakunnilla huoli palvelujen katoamisesta ei kadonnut mihinkään edellisen sote-uudistuksen kaaduttua.

Myös jäljellä olevien perheyritysten ovien takana on edelleen ostajatarjokkaita, eli sote-alan keskittyminen ei ole hiipunut.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Alalla on tilaa

Selvää on, että edellisen hallituksen ehdottamaa valinnanvapausmallia ei tule, mutta toisaalta selvää on myös se, että alalla on tilaa yksityisille toimijoille, myös julkisten palvelujen tuottajina.

– Olemme noteeranneet uuden hallituksen suunnitelmat ja pidämme niitä pääosin hyvinä, sanoo liiketoimintajohtaja Lasse Männistö terveysyritys Mehiläisestä, joka kuuluu Terveystalon, Attendon ja Pihlajalinnan ohella suurimpiin alan yksityisiin toimijoihin Suomessa.

– Meillä on kaksitahoinen näkökulma. Ei ole meidän asiamme ottaa kantaa siihen, miten julkinen valta järjestää sote-palvelut. Toiseksi meillä on ymmärrystä tavoitteita kohtaan ja tietoa siitä, mitä pitää korjata.

Männistön mukaan tavoite hoitoon pääsystä seitsemässä päivässä on kunnianhimoinen ja kannatettava, mutta sen saavuttamiseen ei tarvita valtavaa reformia.

Ensimmäiseksi keinoksi hän tarjoaa palveluseteliä.

Myös yksittäiset ulkoistetut terveysasemat ja kokonaisulkoistukset toimivat hyvin, Männistö sanoo. Hänen mukaansa palvelujen saatavuuden on useissa ulkoistetuissa tapauksissa todettu olevan huippuluokkaa.

– En halua ottaa kantaa siihen, mikä on paras tapa. Se riippuu siitä, mitä tavoitellaan. Palvelusetelit on kuitenkin nopea keino palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Verkosto on jo olemassa.

Hän huomauttaa, että ulkoistuskin voi olla hyvin toimiva ratkaisu.

– Pitempiaikaisesti voimme toimia kirittäjinä. Uudet sopimukset kiinnostavat ehdottomasti, hän sanoo.

Palveluseteliä käytettäessä palvelun tuottajalla on hinnoittelussa vapaammat kädet kuin ostopalveluissa. Edellisessä hinta määräytyy markkinoilla, jälkimmäisessä se perustuu kilpailutuksen kautta syntyvään sopimukseen julkisen järjestäjän kanssa.

Myös erikoissairaanhoito kiinnostaa

Yksityinen sektori on edelleen kiinnostunut tuottamaan myös julkisen puolen erikoissairaanhoitoa sekä sosiaalipalveluja. Molemmissa Mehiläisen Männistö painottaa yksityisen sektorin parempaa kustannusten hallintaa.

Hän kertoo esimerkkinä, että viimeaikaisissa kilpailutuksissa kunnat ovat säästäneet yli 30 prosenttia verrattuna sairaanhoitopiirin hintaan. Samalla jonot saadaan hänen mukaansa poistettua.

Männistö sanoo pitävänsä hallituksen tavoitetta sosiaalipalvelujen vahvistamisessa erittäin kannatettavana. Vanhustenhuollon resurssipulaan hän arvelee löytyvän helpotusta, jos ja kun erikoissairaanhoidossa syntyy säästöä.

Nokia ostaa Terveystalolta

Yksi tuoreimmista ulkoistamispäätöksistä tehtiin vastikään Nokialla. Kaupunki päätti ostaa perustason erikoissairaanhoidon palveluja Terveystalolta. Kaupungin tiedotteen mukaan tavoitteena on nopeuttaa nokialaisten pääsyä hoitoon ja hillitä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua.  Nokia käynnisti perustason erikoissairaanhoidon kehittämisen ja erikoislääkäripalveluiden hankinnan neuvottelumenettelyllä viime keväänä. Lopullisen tarjouksen jättivät määräajassa Terveystalon lisäksi Mehiläinen ja Pihlajalinna.

Kaupungin mukaan arvioinnissa tarkasteltiin hinnan lisäksi laatua. Laadun arviointikriteerejä olivat lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn nopeus, asiakastyytyväisyys sekä Nokian kaupungin lääkäreille järjestettävä erikoisalojen koulutus.

Terveystalolta ostettavat palvelut koskevat vain perustason erikoissairaanhoitoa. Muu erikoissairaanhoito jatkuu ennallaan. Hoitotaho määräytyy hoidon tarpeen ja sisällön mukaisesti. Ostopalvelusopimus ei muuta tai rajaa asiakkaan oikeutta valita hoitopaikkaa. Potilas siis voi edelleen valita hoitopaikakseen myös julkisen erikoissairaanhoidon. Lisäksi palveluseteli pysyy käytössä yhtenä hoidon tuottamistapana.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 10/2019

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*