Tarvitsemme valtion ja kuntien välistä vuoropuhelua kuntien tavoitteista ja toimintaedellytyksistä sekä pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen. Kuva : Matti Pikkujämsä

Kuntapolitiikka on nyt poikkeuksellisessa käännekohdassa. Näin tiivistää kuntapolitiikan tulevaisuuden Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto

–Väestönkehitys ja yleinen talouden kehitys haastavat kuntia. Mistä saadaan kuntiin työvoimaa ja asukkaita, joille tuottaa palveluja, Koivisto pohtii.

Hän ja joukko muita kunnanjohtajia, ministeriöiden virkamiehiä sekä puolueiden kuntakysymyksistä vastaavia oli koolla viime viikon perjantaina Säätytalolla Helsingissä.

–Haasteena on se, että kuntapolitiikka vaihtuu hallitusohjelmakausittain. Se on ailahtelevaista ja lyhytjänteistä, sanoo kehittämispäällikkö Sini Sallinen Kuntaliitosta.

Mainos



Jyväskylää vuodesta 2015 johtaneen Timo Koiviston mielestä suurin ongelma ei suinkaan ole kuntapolitiikan tempoilevuus tai näköalattomuus.

–Hieman kärjistäen Suomessa ei ole tehty kuntapolitiikkaa viime vuosina lainkaan. Katse on ollut hyvinvointialueuudistuksessa. Nyt se pitäisi kääntää kuntien ja kaupunkien suuntaan.

Ensi vuosi näyttää Koiviston mukaan todella huonolta, sillä Suomen kuusi suurinta kaupunkia, Jyväskylä mukaan lukien, on tekemässä useiden kymmenien miljoonien eurojen alijäämiä.

–Talouden haasteet ovat kovat. Tilanne, jossa kunnilta viedään verotuloja ja valtionosuuksia huomattavan paljon enemmän kuin menoja lähtee, on erittäin hankala.

Luottamus a ja o

Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa kuntapolitiikan kysymyksiä puitiin pienryhmissä puolentoista tunnin ajan.

–Koen, että kuntapolitiikka on paljon muutakin kuin valtionosuudet, tietyt tehtävät ja palvelut. Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston uudistukset koskevat myös kuntia.

Tätä mieltä on diplomaatti Petra Theman, joka aloitti Raaseporin kaupunginjohtajana viime syksynä. Sitä ennen hän työskenteli lähes 20 vuotta ulkoministeriössä.

–Siirryin kuntasektorille, koska koin, että isot ja kiinnostavat ongelmat ratkaistaan kuntatasolla.

Themanista on tärkeää, miten kunnista puhutaan.

–Kunnat ovat näppäriä yksiköitä, jotka ovat osoittaneet toimintakykynsä viime vuosina koronakriisissä, energiansäästössä ja ukrainalaisten pakolaisten kotouttamisessa.

Erityisesti Theman peräänkuuluttaa luottamusta valtionhallinnon, virastojen ja kuntien välillä. Hänestä tuntuu, että kuntiin ei luoteta toimeenpanijoina, vaikka juuri sen pitäisi olla Suomen vahvuus.

–Kaikkea ei tarvitse ennalta säätää. Toimeenpanossa pitää olla mahdollista miettiä oman kunnan ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

Kuntien erilaisuus puhutti

Keskustelutilaisuuden tavoitteena oli lisätä yhteisymmärrystä ja vuoropuhelua, kertoo neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen valtiovarainministeriöstä.

­–Tilaisuudesta jäi hyvä vaikutelma. Keskustelu oli avointa ja taustoittavaa. Uuden hallitusohjelman pohjalta on hyvä jatkaa vuoropuhelua.

Puhetta piisasi Savolaisen mukaan erityisesti kuntien erilaisuudesta.

–On järkevää pohtia, mitkä ovat kunkin kunnan erityiskysymyksiä ja tarvitseeko kaikkien kuntien järjestää palvelut samalla tavalla vai voisiko siihen löytyä erilaisia ratkaisuja.

Koivistosta yhtenäiskuntamallista luopuminen on realistista, mutta se ei kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa, koska kuntien eriytyminen ei paranna koulutusta eikä lisää elinvoimaa.

–Kunnille pitäisi mahdollistaa sellaiset resurssit, että niillä on edellytykset pärjätä. Kunnissa tehtävä elinvoimatyö ratkaisee, miten Suomi menestyy, Koivisto sanoo.

Vaikea nähdä, että yksikään suomalainen kunta pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa, toteaa puolestaan Raaseporin Theman. 

–Väestön ikääntyminen ja maankäytön kysymykset ovat kuntien suurimmat haasteet. Jos kaavoituksen ehdot tästä vielä supistuvat, niin kunnissa eletään kyllä mielenkiintoisia aikoja.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*