Suurimpien kaupunkien johtajat ovat huolissaan kuntatalouteen kohdistuvista leikkauksista ja toisaalta velvoitteiden lisääntymisestä
Joensuun kaupunginjohtaja kuuluu C21:n eli Suomen 21:n suurimman kaupungin kaupunginjohtajaverkostoon. (Kuva: Ville Miettinen)
C21-kaupunkien johtajat ovat huolissaan valtiovarainministeriön kehysehdotuksesta. Pohjaesityksessä sekä työllisyyden että kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoihin on kohdistumassa leikkauksia. Tämän lisäksi on edelleen epäselvää, kompensoidaanko kunnille vuodesta 2025 eteenpäin sote-uudistuksesta johtuvaa yllättävää valtionosuuksien lisäleikkausta.
C21 on 21 Suomen suurimman kaupungin kaupunginjohtajaverkosto, jonka tarkoituksena on vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa. Verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat.
Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja samaan aikaan kunnat totuttelevat uuteen tilanteeseen sote-rahoituksen siirryttyä hyvinvointialueille. Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Kokonaisarviota uudistusten yhteisvaikutuksista kuntiin ja kuntatalouteen ei ole kaupunginjohtajien mukaan tehty.
– Kuntien talous on historiallisen haastavassa tilanteessa. Joensuussa asian voi todeta suoraan maanantaina julkaistun sopeutusesityksen laajuudesta. Hyvinvointialueuudistus oli Pohjois-Karjalalle epäreilu ja nyt myös TE-uudistus on tuottamassa lisähaasteita talouteen. Uudistusten vaikutuksia on kompensoitava, eikä sysättävä lisää maksettavaa maakunnalle, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä Joensuun kaupungin tiedotteessa.
C21-kaupunkien johtajat pitävät kannanotossaan ensinnäkin tärkeänä, että valtionosuuksien viime vuonna tietoon tulleet lisäleikkaukset kompensoidaan kunnille.
Kaupunginjohtajat myös huomauttavat, että sosiaaliturvaan tehdyt ja tehtävät leikkaukset myös todennäköisesti kasvattavat kuntien menoja esimerkiksi toimeentulotuen mahdollisesti lisääntyvän käytön myötä.
Kaupunginjohtajien mielestä TE-uudistuksen osalta valtion tulee varmistaa, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua niille säädetyistä uusista tai laajentuvista tehtävistä ja velvoitteista. Valtio on luvannut rahoittaa työvoimapalveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisesti.
Kunnat peräävät valtion vastuuta myös te-palveluiden vuoden 2024 hoitoon osoitettujen riittämättömien määrärahojen osalta. Määrärahojen riittämättömyys aiheuttaa suuret palveluvajeet, jotka niin ikään siirtyvät kunnille ensi vuonna.
Lisäksi C21-kaupunginjohtajat korostavat, että mahdollisten määrärahojen vähentämisen yhteydessä on tehtävä päätös työvoimapalvelujen normien purkamisesta.
