Anu Vehviläinen: Kunnat otetaan mukaan VOS-kannustinjärjestelmän kehittelyyn

Kriteeristöä kuntien valtionosuuksien kannustinjärjestelmälle tullaan kehittämään yhdessä kuntakentän kanssa, sanoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk. Maakuntien valmisteluun tälle vuodelle on tulossa rahaa lisätalousarviossa.

 

Kannustinjärjestelmä on yksi hallituksen puoliväliriihessä linjaamista keinoista saada kuntataloutta paremmalle tolalle. Kannustimilla on tarkoitus kohdentaa valtionosuusjärjestelmän sisällä rahaa uudelleen niille kunnille, jotka pystyvät alentamaan toimintansa kustannuksia kriteeristön puitteissa toiminnallisilla muutoksilla ja hyvien käytäntöjen levittämisellä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun on määrä siirtyä kunnilta maakunnille vuoden 2019 alussa. Ministeriön arvion mukaan soten lähdettyä keskimääräinen palvelujen tuottamisen hinta on keskimäärin 2 400 euroa per asukas. Halvimmassa kunnassa hinta on 1 500 euroa ja kalleimmassa 3 600 euroa.

– Siinä on hirveän iso ero. Se kaikki ei selity tarve- tai olosuhdetekijöillä. Siellä on aitoja tehokkuuseroja, Vehviläinen sanoo Kuntalehdelle.

Kannustinjärjestelmä palkitsisi kuntaa siitä, että se pystyy alentamaan keskimääräisiä kustannuksiaan. Kriteeristöä rakennetaan yhteistyössä kuntakentän kanssa, ministeri lupaa.

– Varmasti Kuntaliitto on tässä erityisen tärkeä kumppani.

– Tavoitteena on saada järjestelmä voimaan 2020.

Vehviläinen korostaa, että linjausten aikajänne ulottuu seuraavan vuosikymmenen lopulle.

– Eli ei ole tarkoitus tehdä niin että ensi vuoden alusta kiireellä voimaan. Nämä pitää tehdä kunnolla.

Ministeri sanoo, että huolella mietityn järjestelmän on tarkoitus toimia mieluummin porkkana kuin keppi edellä. Silti keppiäkin on tiedossa. Kannustimena valtionosuuksista irrotettava raha on pois niiltä, jotka toimivat tehottomammin.

– Ainakaan tässä vaiheessa ei voi olla erillistä rahoituspottia tähän.

Uutta mallia rakentamiseen

Lisäksi hallitus linjasi tilaohjelmasta, jota valtio ja kunnat olisivat yhdessä luomassa. Ohjelman on määrä parantaa kuntien tilatehokkuutta, auttaa löytämään rakentamiseen kustannustehokkaat ja ammattimaiset mallit sekä vastata paremmin ja nopeammin sisäilmaongelmien aiheuttamiin tilaongelmiin.

– Tilaohjelman osalta tiedän että on itsemääräämisoikeus, mutta uskon että kannattaisi hakea yhteistyön muotoja, mutta tyhjien tilojen ylläpitäminen ei ole kenenkään etu, Vehviläinen sanoo.

Ministeri sanoo suoraan, että julkiselle taloudelle ei ole näkyvissä rahasampoa eikä valtion puolelta rakentamiseen yhtäkkiä merkittävää rahoitusta.

Vehviläinen muistuttaa, että rakentamisesta puhuttiin paljon kuntavaalien alla.

– Meillä on hirveän paljon hyvää informaatiota. Mutta kunnissakin rakentamisen malli investointeina on vähän vanhanaikainen.

– Siihen kiinnitti huomiota myös selvityshenkilö Erkki Virtanen. Pitäisi enemmän ottaa käyttöön allianssimallia. Ei voi vaatia, että jokaisella kunnalla olisi itsellään aina parhain asiantuntemus rakentamiseen ja investointeihihn liittyen. Sillä tavalla voi olla paljon apua yhteisestä periaatteesta.

Virtasen maaliskuussa julkaistussa raportissa rakennushankkeiden kehittämistoimenpiteistä sivuttiin valtion hankkeiden ohella lyhyesti myös kuntia ja todettiin, että elinkaarimallin laajemman käytön mahdollistamiseksi tulisi lakia elinkeinotulojen verottamisesta ja arvonlisäverolakia muuttaa.

 

Maakuntien valmisteluun rahaa
lisätalousarviosta

Tuoreeseen Kuntalehteen haastateltu kuntien oikeudellista asemaa tutkiva professori Pauli Rautiainen kohahduttaa kuntakenttää vaatimalla keskustelua kuntien pakkoliitoksista.

Esimerkkinä Rautiaisella on Rääkkylän kunta, jossa hänen mukaansa asukkaiden sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat huonosti.

– Jos tällaistakaan kuntaa ei voi lakkauttaa tai pakkoliittää kriisikuntalakien perusteella, yhteiskunnalla ei ole työkaluja, joilla ihmisten perusoikeudet voidaan turvata. Se on poliittinen ongelma, Rautiainen määrittelee.

Vehviläinen ei ota kantaa nimenomaisesti Rääkkylään tai mihinkään muuhunkaan kuntaan erityisesti, mutta yleisellä tasolla ministeri muistuttaa, että kriisikuntamenettelyssä kuntia ei juuri nyt ole.

Maakuntauudistuksen valmisteluun tämän vuoden puolella on tulossa muutosjohtajien kovasti kaipaamaa lisäresurssia alkukesästä, Vehviläinen vihjaa.

– En sano summaa mutta lisätalousarviossa palataan asiaan.

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään päivitetyn kuntatalousohjelman vuosille 2018–2021. Ohjelma on laadittu julkisen talouden suunnitelman (JTS) yhteydessä. 

Linkki: Kuntatalousohjelma_2018-2021 (pdf)

Anu Vehviläisen blogi VM:n verkkosivuilla: Tavoitteena julkisen sektorin toimintauudistus 

Kuntaliiton laskelmat kuntatalouden kehityksestä vuoteen 2021