Kuva: Pixabay

Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää, toteaa Talouspolitiikan arviointineuvosto tuoreessa raportissaan.

Ennusteiden mukaan Suomen talous on jatkamassa hidasta kasvua myös lähivuosina. Hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin, ja finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä, neuvosto muistuttaa.

”Hallitus on tästä huolimatta päättänyt toteuttaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa, eli kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä”, neuvosto katsoo.

Työllisyyden kasvattamista neuvosto pitää hyvänä mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennettynä tavoitteena.

Työllisyyden kasvattaminen auttaa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja.

Koska työllisyyden kohentaminen on tärkein keino saavuttaa julkiselle taloudelle asetetut tavoitteet ja tärkeä elementti pysyvien menojen kattamisessa, arviointineuvosto painottaa tarvetta luoda suunnitelma tai jopa arvioita siitä, miten työllisyystavoite saavutetaan kokonaisuudessaan.

”Työllisyysvaikutusten ja fiskaalisten vaikutusten arvioinnin ei tulisi rajoittua vain tiettyihin uudistuksiin. Arviointineuvosto painottaa, että arvioitaessa työllistämistavoitteen saavuttamista täytyy ottaa huomioon kaikki hallituksen politiikkatoimet, joilla on vähäistä suurempi vaikutus.

Neuvoston mukaan heikkenevän julkisen talouden kehityksen kääntämiseksi olisi luotava uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin polulle kohti kestävää julkista taloutta.

”Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta. Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa, jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa”, neuvosto tiedottaa.

Neuvosto näkee myös parannettavaa julkisten menojen rakenteessa ja rahoituksessa.

Hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Neuvosto pitää paketin rahoittamista rahoitusvarallisuuden myynnin kautta kyseenalaisena.

”Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin”, neuvosto muistuttaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*