Budjettiriihi tarjosi lähes jokaiselle jotakin – Kuntaliiton pääekonomisti on huolissaan, miten nyt tehdyt päätökset vaikuttavat kuntiin pitkällä aikavälillä
Sanna Marin kertoi hallituksen budjettiriihessä tekemistä päätöksistä, joilla halutaan hänen mukaansa pitää huolta muiden muassa suomalaisten ostovoimasta. (VNK/Laura Kotila)
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 oli kokonaisuudessaan erittäin poikkeuksellinen, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi tuoreeltaan budjettiriihessä tehtyjä päätöksiä.
– Tämä oli valtavan iso ja merkittävä riihi.
Toiveena oli, että julkisen talouden velkaantumista hillittäisiin merkittävästi, mikä ei nyt toteutunut tässä budjettiriihessä, Punakallio jatkaa.
Useita etuuksia korotetaan ja esimerkiksi sähkön arvonlisäveroa lasketaan väliaikaisesti (joulukuusta huhtikuuhun) nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.
– Toiveena oli, että ei isosti mentäisi sähköverojen alentamiseen, koska se iskee pitkällä aikavälillä takaisin.
Nyt on monta asiaa arvailujen varassa.
– Välittyvätkö energian arvonlisäveron alentamiset hintoihin? Pitkittääkö ja vaikeuttavatko hinnanalennukset vain entisestään energiatuotteisiin kohdistuvaa kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa?
Punakallio ymmärtää, että hallituksessa on haluttu helpottaa hätää kärsivien ihmisten taloudellisia tilanteita. Hyvää tarkoittavien toimien vaikutus voi olla pitkällä aikavälillä toinen kuin on haluttu, hän pohtii.
Epätietoisuus jatkuu kunnissa
Punakallio seurasi myös tarkkaan, miten kunnille tärkeää koronakustannusten korvausasiaa käsiteltäisiin budjettiriihessä.
Kunnat ovat laatineet kuluvan vuoden budjettejaan siltä pohjalta, että potilaiden hoito- ja testauskulut sekä muut koronaan liittyvät välittömät kustannukset korvattaisiin vuoden loppuun asti.
Sitten nousi esille, että kustannukset korvattaisiin koko vuoden sijaan vain kesäkuun loppuun asti. Tämä on asettanut monet kunnat tiukan paikan eteen, kun budjetit on laadittu siltä pohjalta, mitä viestiä on aiemmin hallitukselta saatu.
Tähän asiakokonaisuuteen budjettiriihi ei antanut vastauksia, Punakallio harmittelee.
– Siitä ei saatu merkintöjä tästä budjettiriihestä.
Toisin sanoen ajankohtaisin tieto on se, että sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi on kerrottu koronakustannusten korvaamisesta täysimääräisesti vain kesäkuun loppuun saakka.
Pitemmän aikavälin vaikutukset huolestuttavat
Kuntien kannalta valtion menoja lisäävä talousarvioesitys on lyhyellä aikavälillä hyvä asia, Punakallio näkee.
– Yrityksiä ei kaadu ja ihmisten työpaikat säilyvät. Tämä palvelee nyt kuntia, mutta hallitukset vaihtuvat ja päätökset jossain vaiheessa tiukkenevat. Pelkäämme kuntien kannalta, että myöhemmin joudutaan kiristämään raskaastikin, kun menojen kasvuun on puututtava jossain vaiheessa.
Valtioneuvoston tiedotteen mukaan valtio on päätösperäisesti lisännyt kuntien menoja kaikkiaan noin 0,6 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla vaalikauden alusta laskien. Kuntien tuloja päätökset ovat lisänneet nettomääräisesti noin 0,5 miljardia eurolla vuoden 2023 tasolla.
Vuonna 2023 valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna lähellä neutraalia.
Menoja lisätään monessa kohdassa
Talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Vuodelle 2023 ehdotettu määrärahataso on 15,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Tiedotteessa kerrotaan myös, että menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee pysyvästi noin 13,9 miljardilla eurolla. Vuoden 2023 osalta vaikutus on kuitenkin pienempi, noin 12,1 miljardia euroa, sillä hyvinvointialueiden tammikuun 2023 rahoitus maksetaan jo joulukuussa 2022.
Ja sitten tiedotteessa on kerrottu erilaisista helpotuksia kansalaisille. Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla.
Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta. Vaikutukset kunnille kompensoitaisiin yhteisöveron jako-osuuden kautta.
Työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen viiden euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi.
Hallitus esittää myös, että lääkekattoon ei vuonna 2023 tehdä indeksikorotusta. Lisäksi käynnistetään ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa takuueläkkeen tasolle.
Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä tullaan esittämään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon. Toimenpiteen kustannusvaikutus on arviolta 112 miljoonaa euroa.
Ja tässä on vain osa valtion uusista menoista, joista päätettiin budjettiriihessä.
