Asuntojen rakennustyömaa Helsingissä
Koronakriisistä onnistuneesti palautumiseksi tulee panostaa myös palveluverkkoja tukeviin investointeihin, C21-kaupunginjohtajat muistuttavat. (Kuva: Ville Miettinen)

C21-kaupungit eli 21 suurimman kaupungin johtajaverkosto pitää välttämättömänä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain.

– Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan, C21-kaupungit linjaavat kannanotossaan.

Kannanotossa muistutetaan, että koronan vaikutukset tuntuvat kuntataloudessa vielä vuosia. Tuki tulisi kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin.

– Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen. Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kaupunkien mukaan valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022-2023 osalta.

C21 kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen.

– On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan korona heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla eli lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti.

– Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä, kannanotossa muistutetaan.

C21-kaupunkien mukaan kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Koronan lisäksi jo ennestään vaikeaa kuntatalouden tilannetta vaikeuttavat lisää myös ensi vuonna useat muutkin tekijät, esimerkiksi kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.

Kaupunginjohtajat muistuttavat, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä.

– Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.

Kriisistä palautumiseen tulee kiinnittää huomiota panostamalla peruspalveluihin liittyviin palveluverkko- ja infrainvestointeihin, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina.

– Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi, kaupungit toteavat.

 C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*