Enontekiö teki koko budjetistaan osallistavan, Järvenpää kuulee säästövinkkejä sököilloissa

Enontekiö osallistaa kuntalaiset koko kunnan 15 miljoonan budjetin kokonaisuuteen. Yleensä osallistavat budjetit ovat vain budjetin osia. Miksi näin räväkkä avaus, Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen?

– Lähdimme räväkästi liikkeelle, koska kunnan pitää olla kuntalaisten käsissä. Haluamme lisätä osallisuutta ja pohdimme, miksi rajoittaa osallistavaa budjetointia vain kymppitonniin tai sitäkin pienempään summaan.

Asiasta oli keskusteltu kunnan johtoryhmässä ja päädytty siihen, että kuntalaisilla kuuluu olla mahdollisuus vaikuttaa budjetin valmisteluun kunnolla.

Otitteko huomioon sen, että nyt vain äänekkäimmät ja muutoinkin aktiivisimmat kuntalaiset ovat äänessä ja hiljaisen enemmistön mielipiteet jäävät kuulematta?

– Tunnistamme tällaisen riskin. Meillä tilanne on sikäli hyvä, että alle 2 000 asukkaan kunnassa tunnemme toisemme. Kylillä liikkuessa pääsee hyvin ihmisten kanssa juttusille.

Rantapelkonen viittaa eri tutkimuksiin, joiden mukaan alle 5 000 asukkaan kunnissa asukkaat ovat suhteellisesti ottaen aktiivisempia kuin isommissa kunnissa. Myös kuntalaisfoorumeissa on aktiivinen osanotto.

Takaraja kuntalaisten budjettiehdotuksille on tämän viikon loppuun asti eli 27.10.2019 saakka. Jo nyt kommentteja on tullut runsaasti. Rantapelkonen on saanut soittojen ja sähköpostiviestien lisäksi kirjeitä ja epävirallisia kommentteja vaikkapa kaupassa asioidessaan.

– Niissä on muistutettu muun muassa saamelaisten oikeuksista ja kirjastopalvelujen tärkeydestä.

Lopullisesti ensi vuoden budjetista päättää Enontekiössäkin kunnanvaltuusto.

 

Järvenpäässä budjettitietoutta pelaamalla

Myös Järvenpäässä kaupungin asukkaat halutaan osallistumaan ja mukaan pohtimaan talousohjelmaa 2020–2023. Osallistava budjetti on käytössä kulttuurin toimialalla, mutta koko kaupungin taloushaasteita voi käydä läpi Talouspeliä pelaamalla.

Järvenpäässäkin on säästöbudjetti. Kaupungin osallisuuden asiantuntija Pilvi Kallio-Meriläinen kertoo, että Talouspeli toimii eräänlaisena arvokeskustelun työkaluna ja talouskasvatuksena.

Peliä pelataan pelikorteilla, ja siihen osallistuvat pääsevät näkemään, miten paljon milläkin yksittäisellä säästöllä on nettovaikutuksia sekä miten se vaikuttaa kuntalaisiin. Korteista muodostuu ikään kuin leikkauslista, jonka avulla pitäisi saada viiden miljoonan säästöt kasaan.

– Esikuvana on sököilta tai vaikka bingo, jonne kuka tahansa voi tulla. Ensimmäiseen pelitapahtumaan kirjastolle kutsuimme lukiolaisia, ja sen jälkeen sana on alkanut levitä.

Seuraavaksi peliin otetaan mukaan kaupungin henkilöstö, ja myös valtuutetut pääsevät pelaamaan kehitettyä versiota, jossa pelataan koko tilikauden kokonaisuutta. Silloin summa on 35 miljoonaa euroa, ja mukana on myös kiinteistöistä aiheutuvat poistot.

Valtuutettuja oli mukana seuraamassa myös ensimmäistä peliä sekä sen herättämää keskustelua.

– Erityisesti lukiolaiset olivat valmiita säästämään omistaan eli vaikka pidentämään tietokoneiden käyttöikää. Toiset pelaajat taktikoivat valitsemalla ensin sivuun ne toimet, joista missään nimessä eivät halua leikata, Kallio-Meriläinen kertoo.

Järvenpäässä on tarkoitus rakentaa kaupungille osallisuusmalli. Peli on nyt mukana sen kokeiluna.

Peliä pelataan seuraavaksi osana lukion yhteiskuntaoppia sekä Järvenpään toimintakeskuksessa.

– Peli on aktiivisimmillaan, kun talousohjelmaa valmistellaan ja siitä päätetään. Sitä voi pelata myös myöhemmin ajatuksella, että tällaisen menokurin minä olisin tehnyt, siis suhteessa jo päätettyihin toimiin.