Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on tulossa suuri nykyaikainen sairaalakokonaisuus. OYS 2030 -hankkeen on määrä toteuttaa "maailman älykkäin sairaala" Ouluun. Kuva videolta, jossa voi seurata sairaalan päärakennuksen nousemista. Mittavan rakennushankkeen myötä OYS:n koko rakennuskanta korvataan uudisrakennuksilla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa, mistä uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa.

Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 lainanottovaltuutta. Muutetun valtuuden määrä on noin 448 miljoonaa euroa.  

Lainanottovaltuutta voidaan muuttaa, jos investoinnit ovat välttämättömiä. Käytännössä lainanottovaltuus koskee jo aiemmin poikkeusluvalla käynnistettyjen investointien loppuun saattamisen rahoittamista, kertoo muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä. 

-Lainanottovaltuuden muutos on tarkoitettu poikkeuksellisiin tilanteisiin, Ahonen sanoo. 

Pohjois-Pohjanmaalla lainanottovaltuuden muuttamistarve johtuu pääosin käynnissä olevan yliopistosairaalan rakentamishankkeesta, johon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on saanut poikkeusluvan ns. rajoituslain mukaisesti ja jonka loppuun saattaminen siirtyy hyvinvointialueelle. 

Ville-Veikko Ahosen mukaan vireillä ovat muuttamisprosessit myös HUS-yhtymän sekä Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksiin. 

Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2022 kaikkien hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksista. Hyvinvointialueet saavat ottaa pitkäaikaista lainaa valtuuden mukaisesti investointisuunnitelman mukaisten investointien rahoittamiseksi. Kesäkuun päätös perustui sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tilinpäätösten ja talousarvioiden tietoihin, ja siinä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle ei myönnetty lainanottovaltuutta. 

Kesäkuun päätöksessä lainanottovaltuus puuttui Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Suomen ja Kainuun hyvinvointialueilta. 

-Jos kuntayhtymien talouden tunnusluvut ovat olleet oikein huonossa jamassa, lainanottovaltuutta vuodelle 2023 ei ollut, Ahonen sanoo. 

Valtioneuvosto voi muuttaa hyvinvointialueen lainanottovaltuutta, jos investoinnit ovat välttämättömiä hyvinvointialueen palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi eikä investointeja ole mahdollista rahoittaa muilla tavoin.  

Hyvinvointialueen tulee lisäksi tehdä toiminnallinen ja taloudellinen uudelleenarviointi sairaalahankkeen käynnistämättä olevasta osasta. Valtioneuvosto edellyttää hyvinvointialueelta myös sellaisen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman laatimista, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn pitkällä aikavälillä ja turvaa lakisääteiset palvelut.  

Valtioneuvoston päätös Pohjois-Pohjanmaan lainanottovaltuudesta perustui valmisteluryhmän ehdotukseen. Valmisteluryhmässä olivat edustettuina hyvinvointialue ja hyvinvointialuetta ohjaavat ministeriöt, ja sen tehtävänä oli arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. 

Pohjois-Pohjanmaa on ensimmäinen hyvinvointialue, jonka kohdalla lainanottovaltuuspäätös tehtiin. 

-Tämä on ensimmäinen kerta, kun ylipäätään hyvinvointialueisiin kohdistetaan minkäänlaista valtion ohjaustoimintaa. Tämä on ensimmäinen ohjaukseen liittyvä ikään kuin kova päätös, Ville-Veikko Ahonen sanoo. 

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*