Hankintalain uudistusta odotetaan ja pelätään
Julkisten palvelujen kilpailuttamisessa pääsee vähimmällä, kun antaa vain rahan ratkaista.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjillä on esittää lukemattomia esimerkkejä siitä, miten nykylain aikana tehdyt hankinnat ovat johtaneet käyttäjien kannalta kurjiin tuloksiin, kirjoittaa Sosiaali- ja terveys ry:n erityisasiantuntija Kirsi Väätämöinen järjestön verkkosivulla.
Väätämöinen arvioi hankintalakiin kohdistuvia odotuksia, kun lakia ollaan uudistamassa. Lakiluonnoksen on määrä valmistua keväällä ja tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä.
Hänen mukaansa lain uudistaminen herättää kaksijakoisia odotuksia. Toisaalta toivotaan, että uusi laki ratkaisee nykyisen lain aikana esiintyviä laatuongelmia, mutta toisaalta pelätään, että uuden lain myötä ostetaan entistä halvempaa ja huonompaa palvelua.
Nykyisin Väätämöisen mukaan pulmana on, että kilpailuttamisesta ja prosessin muodollisesta moitteettomuudesta on tullut itseisarvo, joka jättää varjoon lain perimmäisen tavoitteen eli pyrkimyksen parhaisiin mahdollisiin hankintoihin.
– Kilpailuttamisen oletetaan automaattisesti tuovan säästöjä ja helpoin tapa selvittää hankintojen temppurata on käyttää valintaperusteena halvinta hintaa. Hankittavien palvelujen sisältö ja laatu unohtuvat, Väätämöinen päättelee.
Ongelmiksi on kirjattu muun muassa se, että vanhukset joutuvat muuttamaan usein ja joissakin tapauksissa vaikeavammaiset nuoret ovat joutuneet näkemään nälkää.
Väätämöinen painottaa, että ei nykyinenkään laki pakota hankkimaan halpaa ja huonoa.
Hänen mukaansa hankintayksiköltä unohtuu usein se, että palvelujen sisällöstä on säädetty muissa laeissa ja että niidenkin määräyksiä on noudatettava.
– Kunta on saattanut katsoa toimineensa perustuslain ja hankintalain mukaisesti, samalla kun se on unohtanut hallintolain ja sosiaalihuollon asiakaslain sille asettamat velvoitteet, väätämöinen kirjoittaa.
Hän viittaa palvelun käyttäjän kuulemiseen ja hänen tarpeidensa huomioonottamiseen.
