Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin 15 kunnalle
Kuva: Pixabay
Vuoden 2022 valtionosuuksiin on myönnetty harkinnanvaraista korotusta 15 kunnalle yhteensä 10 miljoonaa euroa.
Korotusta haki 59 kuntaa ja yhteensä noin 70,1 miljoonan euron edestä.
Korotusta hakeneiden, saaneiden ja myönnetyn korotuspotin määrät putosivat viime vuodesta: Vuonna 2021 harkinnanvaraista korotusta haki 82 kuntaa ja sitä myönnettiin 30 kunnalle yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet.
Valtiovarainministeriön (VM) mukaan kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, lopettavien sairaanhoitopiirien alijäämien kattamisilla, koronaepidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.
-Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2020–2021 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2021 tilinpäätösten tietoja, VM tiedottaa.
Hakijoiden joukko vaihteli reilun 700 asukkaan Lestijärvestä, joka haki 3,3 miljoonan euron suuruista korotusta (4 673 euroa/asukas) mutta ei saanut mitään, reilun 80 000 asukkaan Kouvolaan, joka haki 3 miljoonan euron korotusta ja sai 1,35 miljoonaa (17 euroa/asukas).
Suurin yksittäinen summa myönnettiin Mikkelille, 1,6 miljoonaa euroa (31 €/as.). Asukasta kohden tarkasteltuna eniten harkinnanvaraista korotusta sai 1 176 asukkaan Utsjoki, 225 euroa per asukas (koko korotussumma 265 000 euroa).
Useat kunnat ja kaupungit hakivat seitsennumeroisia summia. Kurikka haki 4,7 miljoonan ja Järvenpää 4 miljoonaan euron harkinnanvaraista korotusta mutta kumpikaan ei saanut mitään.
Pienemmistä, alle 5 000 asukkaan, kunnista harkinnanvaraistakorotusta myönnettiin kolminumeroinen euromäärä per asukas Hyrynsalmelle (385 000 €; 185€/as.), Kaskisille (250 000 €; 194 €/as.), Kaustisille (550 000 €; 131 €/as.), Miehikkälälle (330 000 €; 180 €/as.), Pomarkulle (360 000 €; 179 €/as.), Toivakalle (430 000 €; 180 €/as.) ja Virolahdelle (550 000 €; 181 €/as.).
Päätös ihmetytti Lestijärvellä
Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2022 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2022.
Edellä mainittu Lestijärvi haki asukasta kohden yli 4 600 euron suuruista korotusta, mutta käteen jäi luu. Lestijärven vt. kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoo olevansa hieman ihmeissään päätöksestä. Vehkaojan mielestä Lestijärven perustelut hakemukselle olivat pätevät.
Lestijärven viime vuoden alijäämä oli lähes puoli miljoonaa euroa. Tarkastuslautakunta totesi lokakuussa vuoden 2021 arviointikertomuksen perusteella, että kunnan tulee huolehtia alijäämän kattamisesta, jotta vältytään arviointimenettelyltä.
Harkinnanvaraisen korotuksen varaan kunnassa ei toki yksistään laskettu, Markku Vehkaoja sanoo.
– Lestijärvellä on hyväksytty talouden tasapainosuuunitelma, sen mukaan tehdään toimia. Hyvinvointialue tuo paljon muutosta ja vaikuttaa kunnan talouteen.
Lestijärvelle on nousemassa Suomen suurimpiin kuuluva tuulivoimapuisto, ja sekin tulee kohentamaan kunnan taloutta, Vehkaoja sanoo.
-Ei yksittäinen päätös kuntia kaada eikä pelasta.
Lista harkinnanvaraista vos-korotusta hakeneista kunnista ja päätökset VM:n verkkosivuilla
Korjauttu Lestijärven taloussuunnitelmaa koskeva kohta 18.11. klo 9.50.
