Itä-Suomen keskuskaupungit vaativat hallitukselta Itä-Suomi-ohjelman toimeenpanoa
Itä-Suomen maakunnallisista keskuskaupungeista Kuopiossa sijaitsee mm. merkittävä huoltovarmuuden keskittymä, kaupunginjohtaja Soile Lahti sanoo. Kuva: Akseli Muraja
Itäisen Suomen keskuskaupungit Kuopio, Kouvola, Kajaani, Joensuu, Lappeenranta ja Mikkeli haluavat valtion aloittava ohjelmasuunnittelun Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Kaupungit esittävät, että ne olisivat mukana valtioneuvoston kanslian johtamassa valmistelussa, jonka tulisi alkaa vielä tämän vuoden aikana.
Syynä esitykselle on geopoliittinen tilanne, joka keskuskaupunkien mukaan vaatii valtion erityistoimia.
Alueiden, yritysten ja valtion tiiviissä yhteistyössä syntynyt Itäisen Suomen visiotyö julkaistiin helmikuussa 2023.
-Työn tärkeimpänä tavoitteena nähtiin Itäisen Suomen elinvoiman vahvistaminen ja keskeisinä elinvoiman elementteinä investoinnit, osaaminen, turvallisuus ja saavutettavuus, kaupunkien kannanotossa todetaan.
Kaupungit muistuttavat, että pääministeri Petteri Orpon, kok., hallituksen ohjelmassa sanotaan, että hallitus jatkaa Itäisen Suomen kehittämisvisiota uudessa geopoliittisessa tilanteessa, mutta muutoin hallitusohjelman anti Itäiseen Suomeen jää kovin vähäiseksi.
Aiemmin kantaa ottaneiden pienempien itäisten kuntien tavoin keskuskaupungit peräävät hallitukselta konkreettisia tekoja eikä pelkkiä sanoja.
– Geopoliittinen murros ja EU:n pisin ulkoraja Venäjään edellyttää itäiseen Suomeen kohdennettavia erityistoimia. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on Itäisen Suomen pitäminen elinvoimaisena ja vireästi asuttuna.
– Muuttunut toimintaympäristö vei rajaseuduilta julkisia ja yksityisiä investointeja ja myös kehittämisrahoitus leikkaantui EU-Venäjä-yhteistyöohjelmien loputtua. Hallituksella on nyt näytön paikka osoittaa, että se vahvistaa EU:n ulkoraja-alueiden elinvoimaa hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo tiedotteessa.
Rajakaupungit kuten Joensuu ovat kohdanneet voimakkaimmin muuttuneen geopolitiikan negatiiviset aluetalousvaikutukset, Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä sanoo.
– Tämän on näyttävä vahvemmin myös kansallisessa politiikassa. Teemme paljon elinvoiman eteen, mutta valtiota tarvitsemme kumppaniksi erityisesti infraan ja saavutettavuuteen, Penttilä esittää.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka muistuttaa, että elinvoimainen Itäinen Suomi on koko maan etu.
-Yhteisen ohjelman toteutus on tarpeen. Kouvolan kaupunki on sitoutunut kehittämään aluetta laaja-alaisesti yhteistyössä valtion ja Itäisen Suomen kuntien kanssa. Kansallisesti vaikuttavimpina teemoina näemme logistiikan, elintarvikealan sekä puhtaan energian mahdollisuuksien hyödyntämisen.
Kuopiossa taas sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä hyvinvointi- ja terveysosaamisen sekä turvallisuuden ja huoltovarmuuden keskittymä, kaupunginjohtaja Soile Lahti sanoo.
– Osaajien saatavuutta ja alueen saavutettavuutta sekä TKI-rahoitusta tulee edelleen vahvistaa. Kuopion valmisteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus yhdessä kumppaneidemme muodostaman verkoston avulla tuottaisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, kehitystä ja koulutusta kokonaisturvallisuuden eri osa-alueista.
Kajaanissa nostetaan esiin kaupungin datakeskusekosysteemin vahvistaminen edelleen osaamisen ja toimintaympäristön kehittämisellä ja investointien lisäämisellä.
– Kaupunki on valmis osaltaan toteuttamaan valtion kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitetta edistää datakeskuksien sijoittumista itäiseen Suomeen huomioiden sähköverkkojen liityntämahdollisuudet sekä hukkalämmön hyödyntämisen, toteaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Mikkelissä puolestaan energia-asiat ovat erittäin ajankohtaisia kaupunginjohtaja Janne Kinnusen mukaan.
– Itä-Suomen potentiaali esimerkiksi puhtaiden ja kestävien energiaratkaisujen hyödyntämiseksi kansallisesti ja myös kansainvälisesti vaatii uudenlaista vuoropuhelua ja yhteistyötä valtion kanssa, Kinnunen sanoo.
Lue myös:
