Joensuu ja Jyväskylä päättivät yt-neuvottelujen aloittamisesta, Kuhmokin suunnittelee

Joensuun kaupunginhallitus päätti maanantaina käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen tarkoituksena on sopeuttaa kaupungin palveluita, toimintaa ja henkilöstöä äkillisistä koronakriisin vaikutuksista johtuen.

Joensuun kaupungilla on tällä hetkellä yli tuhat työntekijää, joiden työskentely on koronakriisistä johtuen tilapäisesti estynyt tai työn määrä aivan olennaisesti vähentynyt.

– Jokaisen viikon palkkakustannus suljetuista palveluista ja palveluista, joiden käyttö on romahtanut, on yli 700 000 euroa ja jokaisen kuukauden noin 2,7 miljoonaa euroa, Joensuun kaupungin tiedotteessa todetaan.

Yhteistoimintaneuvottelujen tarkoituksena on sopeuttaa toimintaa ja henkilöstömenoja äkillisesti muuttuneeseen tilanteeseen, eikä irtisanomisia ole odotettavissa, Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen sanoo.

– Tämä on toivottavasti huojentava tieto henkilöstölle. Samalla haluamme varmistaa, että meillä on mahdollisimman hyvät taloudelliset edellytykset resurssoida toiminta ja henkilöstö siinä vaiheessa, kun palaamme normaalioloihin. Joensuun ensimmäinen yhteistoimintaneuvottelu kutsutaan koolle ensi viikolle. Neuvotteluaika on yhteistoimintalain perusteella vähintään kaksi viikkoa.

Myös Jyväskylän kaupunginhallitus päätti yt-neuvotteluista maanantaina. Esityslistan, joka oli laadittu ennen kuin oli tiedossa että poikkeusjärjestelyt opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa jatkuvat toukokuulle, mukaan koronan aiheuttaman poikkeustilanteen  negatiivinen vaikutus Jyväskylän kaupungin talouteen on arviolta noin 20–30 miljoonaa euroa.

– Vaikutukset tulevat näkymään erityisesti talousarvioon nähden pienempinä kunnallis- ja yhteisöverotuottoina sekä toimintatuottoina. Epidemia aiheuttaa myös ylimääräisiä ja suunnittelemattomia kustannuksia kaupungin eri toimintoihin. Vaikutukset jatkuvat myös tuleviin vuosiin ja koskettavat kaupungin lisäksi kaupungin omistamia tytäryhtiöitä, esityslistassa todetaan.

Kuhmon kaupunginhallitus käsittelee yt-neuvottelujen aloittamista tiistaina.

Neuvotteluissa ei ole tarkoitus edetä nopeutetulla aikataululla, vaan niissä voi mennä parikin kuukatutta, kaupunginjohtaja Tytti Määttä sanoo tiedotteessa.

Kuhmon kaupunginhallitukselle esitetään, että palkanmaksu voidaan keskeyttää työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella, mikäli korvaavaa työtä ei suljettujen toimintayksiköiden palkansaajille ole tarjolla.

– Työnantajan näkökulmasta on oikeudenmukaista kaikkia työntekijöitä kohtaan, että niiden osalta, joilla työnteko on nyt estynyt yksikön sulkemisen vuoksi eikä korvaavaa työtä ole, tehdään työsopimuslain mukainen päätös palkan maksun keskeyttämisestä. Tämän jälkeen palkka maksetaan vielä 14 vuorokautta, Määttä sanoo.

Kuhmon kaupunki siirtyi käytännössä yhden viikonlopun (16.3. lähtien) aikana laajaan etätyön malliin ja muutti työvuoroja ottamaan tartuntariski huomioon. Tavoitteena on turvata niin johdon kuin toimialojen toimintakyky vaikka osa ihmisistä sairastuu tai asetetaan karanteeniin.

– Tärkeintä on, että henkilöstö pysyisi terveenä ja kaupungin sekä sote-kuntayhtymän kyky tuottaa palveluita voidaan poikkeusoloissakin turvata. Lomautuksia tehtäisiin silloin, jos työtä ei toiminnallista syistä yksinkertaisesti ole, Tytti Määttä muistuttaa.

KT Kuntatyönantajien tekemän kyselyn perusteella kunta-alan lomautusten tai palkanmaksun keskeyttämisen piiriin jää noin 29 400 ihmistä. Jos suuntaus on sama kyselyn ulkopuolelle jääneissä kunnissa ja kuntayhtymissä, todellinen luku voi olla huomattavasti korkeampi, KT muistuttaa.

Lukuun sisältyy lomauttamisen ohella henkilöstö, jonka palkanmaksu aiotaan keskeyttää epidemian perusteella. Henkilömääränä se on lähes 12 000.