Julkisen talouden kehitys jäi kauas hallitusohjelman tavoitteista – VTV: Hallitus reagoi kriiseihin nopeasti mutta poikkeusvaihde jäi päälle finanssipolitiikassa
Suomen finanssipolitiikka reagoi asianmukaisesti koronapandemiaan, mutta pandemian jälkeen finanssipolitiikka jäi liian väljäksi, VTV arvioi. (Kuva: Pixabay)
Hallituksen finanssipolitiikka on jäänyt liian väljäksi kriiseihin reagoimisen jälkeen, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.
Julkisen talouden kehitys on jäänyt kauaksi hallitusohjelman ja vaalikauden alkuperäisistä tavoitteista suurten kriisien, kuten koronapandemian, Venäjän aloittaman sodan ja sodasta seuranneen energiakriisin vuoksi.
– Vaalikausi on ollut kriisien takia todella poikkeuksellinen. Siihen mahtui hallitukselta sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Esimerkiksi finanssipolitiikka reagoi koronaan tehokkaasti mutta jäi sen jälkeen liian väljäksi. Aiemmin päätettyjä menolisäyksiä olisi pitänyt arvioida tarkemmin, kun uusia äkillisiä menotarpeita ilmaantui, VTV:n johtaja Matti Okko sanoo tiedotteessa.
VTV julkaisi tänään vaalikausiraporttinsa vuosilta 2019-2022. Kriisien vuoksi hallitus on tehnyt vaalikaudella 2019–2022 valtion menokehyksiin useita poikkeuksia. VTV:n mukaan osa poikkeuksista osa oli perusteltuja, mutta osa niistä rikkoi menokehysjärjestelmän periaatteita. Sovitusta kehystasosta poikettiin ensimmäistä kertaa kehysjärjestelmän 20-vuotisen historian aikana. Poikkeuksia tehtiin vuosina 2020-2022 useita.
Jatkossa on tärkeää, että kehysjärjestelmään sitoudutaan valtiontalouden suunnittelun välineenä, ja kehysjärjestelmää kehitetään pitäen samalla kiinni sen todetuista vahvuuksista, VTV muistuttaa.
-Kriisit ovat paljastaneet, ettei kehysjärjestelmä pysty reagoimaan riittävästi suuriin, menolisäyksiä vaativiin kriiseihin. Poikkeukset ja menolisäykset ovat olleet välttämättömiä, mutta ne ovat madaltaneet kynnystä tehdä poikkeuksia vähäpätöisemmistäkin syistä, VTV:n vanhempi ekonomisti Jenni Kellokumpu toteaa.
Työllisyysaste saavutettiin, mutta se ei riitä
hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteessa saavutettiin tänä vuonna, jos huomioidaan muutokset työllisyyden tilastointitavassa.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa muutettiin vuonna 2021 määritelmiä sekä keräys- ja haastattelutapoja. Muutosten myötä tilastoitujen työllisten määrä laski 30 000:lla, mikä vastaa työllisyysasteessa noin prosenttiyksikön muutosta. Siten hallitusohjelmassa asetettu 75 prosentin tavoite vastaa nykytilanteessa noin 74 prosenttia. Lokakuussa 2022 työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia.
VTV:n mukaan hallituksen työllisyystoimet jäävät kuitenkin vaalikaudella selvästi tavoitteista, ja hallitus teki muden työllisyystoimien ohella työllisyyteen kielteisesti vaikuttavia päätöksiä. Osaksi tämän takia toimet ovat kokonaisuudessaan liian vaatimattomia julkisen talouden kannalta VTV:n mukaan.
VTV toteaa, että vaalikauden kokemusten perusteella julkisen talouden velkakestävyyden tarkastelu olisi hyödyllistä nivoa nykyistä kiinteämmin asetuspohjaiseen julkisen talouden suunnitelmaan.
-Velkakestävyyden varmistamiseksi rakenteellisten uudistusten ohella tulisi toteuttaa myös suoria tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimia. Jotta julkisen talouden vahvistamiseen voidaan valita talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta mahdollisimman suotuisat keinot, toimenpiteitä valitessa tulisi käytössä olla mahdollisimman kattava tietoperusta. Hallituksen tulisi siksi hyödyntää päätöksenteossaan mahdollisimman kattavia kartoituksia julkisista menoista ja tuloista, VTV:n vaalikausiraportissa todetaan.
Vaalikauden aikana taloussuhdanteiden poikkeuksellisen runsas vaihtelu on vaikeuttanut finanssipolitiikan mitoittamista sopivaksi kulloiseenkin suhdannetilanteeseen.
Finanssipoliittisia sääntöjä kehitetään parhaillaan Euroopan unionissa. Euroopan komissio julkisti ehdotuksen uusiksi säännöiksi marraskuussa. Jäsenmaiden finanssipolitiikan valvojat painottavat selkeisiin kriteereihin ja mittareihin perustuvia sääntöjä, jotka tukevat velkakestävyyttä.
VTV:n vaalikausiraportti 2019-2022
Lue myös:
