Valtionosuusuudistus houkuttaa Manner-Suomen viimeisiä ruotsinkielisiä kuntia vaihtamaan kaksikielisyyteen. Käytännön tasolla ruotsinkieliset kunnat joutuvat järjestämään palveluja myös suomen kielellä, mutta uudessa valtionosuusjärjestelmässä tätä ei ole huomioitu. Ahvenmaan 16 ruotsinkielistä kuntaa valtionosuusjärjestelmän muutos ei koske.

Närpiön kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain valtuustossa äänestyksen jälkeen. Tuon päätöksen myötä yli 9000 asukkaan kaupungin vuosittaiset valtionosuudet kasvavat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa.

– Summasta 100.000 euroa menee kaksikielisyyden mukanaan juokseviin kuluihin, kuten lisääntyneisiin käännöskustannuksiin. Ensimmäisenä vuonna joudumme uusimaan kaksikielisyyteen liittyen esimerkiksi kunnan alueen tienviitat. Näihin kuluihin olemme arvioineet menevän maksimissaan 200.000 euroa. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen kuluerä, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.

Pieniä muutoksia

Mainos



Suomenkieliset kaupunkilaiset ovat saaneet palveluja omalla kielellään jo aiemmin, vaikka Närpiö on virallisesti vain ruotsinkielinen ollutkin.

– Totta kai meillä on suomenkielisiä kuntalaisia palveltu mahdollisuuksien mukaan heidän omalla kielellä. Jatkossa vain pitää huomioida asiat entistä tarkemmin, esimerkiksi henkilökunnan rekrytoinnissa, kunnanjohtaja Lindqvist pohtii.

Suomenkieliset valtuuston pöytäkirjat ja esityslistat ovat yksi käytännön muutoksista. Samoin sivistystoimen puolella on suomenkieliset oppilaat huomioitava tarkemmin.

– Meidän on perustettava opetuspuolella oma suomenkielinen lautakunta tai jaosto. Suomenkieliset oppilaat kulkevat koulussa naapurikunnissa ja se jatkuu myös tulevaisuudessa, kunnanjohtaja jatkaa.

Jos Närpiössä haluttaan huomioida kaikki kaupungissa vaikuttavat kieliryhmät, niin pelkkä kaksikielisyys ei riitä alkuunkaan. Puutarhat ja metalliteollisuus on kaivannut työvoimaa 2000-luvulla ja sitä on saapunut ulkomailta.

– Närpiön väestöstä 9,5 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta, kuin ruotsia tai suomea. Meillä puhutaan 30 muuta kieltä, kunnanjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.

Lisää seuraa?

Kun Pohjanlahden rannallakaan raha ei puussa kasva, niin myös Luoto (Larsmo på svenska) on ottamassa asian harkintaan. Hieman yli 5000 asukkaan kunnassa valtionosuuksia kilahtaisi kunnan kassaan yli miljoona euroa enemmän, mikäli kunta olisi kaksikielinen.

Kolmas vielä täysin ruotsinkielinen kunta on 2200 asukkaan Korsnäs. Siellä asiaa ei ainakaan tämän hetkisen tiedon mukaan olla esiin ottamassa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*