Kaupunkien sote-menot näyttävät kasvavan tuloja enemmän – valtionosuuksiin tullee leikkaus vuodesta 2024 alkaen

Kuntien rahoitusta tullaan siirtämään hyvinvointialueille ennakoitua enemmän ja valtionosuuksiin on tulossa lisäleikkaus vuodesta 2024 alkaen, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa kysyttiin yli 20 000 asukkaan kaupunkien ja kuntien ennusteita kuluvan vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista.

Kustannukset ovat ylittymässä kolmella prosentilla kuntien talousarvioista, mikä tarkoittaisi, että siirtyvien tehtävien kulut voivat kasvaa jopa yli seitsemän prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksistä.

Tällainen kasvu on suuri, arvioi Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

– Kuntien kannalta myönteistä kuitenkin on, että kasvavat verotulot kattavat suurelta osin siirtyvien sote-kulujen kasvun, kertoo Lehtonen sanoo tiedotteessa. 

Keväällä päätetty 12,64 prosenttiyksikön leikkaus kunnallisveroprosentteihin tuottaa aiempia arvioita suuremman euromäärän, samoin kuin kunnilta yhteisöverosta siirtyvä kolmannes, kertoo Kuntaliiton asiantuntija Benjamin Strandberg.

– Arviot vuodesta 2022 toki tarkentuvat vielä, Strandberg muistuttaa. 

Kyselyn perusteella tiedossa on ikäviä uutisia kunnille ja hyviä uutisia hyvinvointialueille, sillä siirtyvien sote- ja pelastustoimen kulujen kasvu vuonna 2022 merkitsee myös sitä, että kuntien rahoitusta tullaan siirtämään hyvinvointialueille ennakoitua enemmän. 

– Kuntien verotuloja ja valtionosuuksia on siirtymässä jopa noin puoli miljardia tähän mennessä arvioitua enemmän. Tämä siis lisää hyvinvointialueiden rahoitusta vastaavalla euromäärällä, toteaa kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen. 

Kuluvan vuoden taloustiedot varmistuvat noin vuoden kuluttua, syksyllä 2023. Tuolloin valtiovarainministeriö tarkistaa kunnilta hyvinvointialueille siirrettävien tulojen määrän koko maan tasolla eurolleen siirtyviä kuluja vastaaviksi.

Valtionosuutta leikataan vuodesta 2024 alkaen

Tarkistus otetaan huomioon kuntien valtionosuudessa vuodesta 2024 alkaen. Koska kuntien veroprosenttien leikkausta ei enää muuteta, mahdollinen kulujen ja tulojen epäsuhta kuitataan valtionosuuksista. 

– Kyselyn tietojen perusteella arvioimme, että kuntien valtionosuuksia joudutaan vähentämään vielä jälkikäteen noin 100–150 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 30 euron lisävähennystä asukasta kohti jokaisen kunnan valtionosuuteen, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen kertoo.   

Laskelmat perustuvat kyselyyn vastanneiden 52 kunnan arvioihin sote-kuluista ja Kuntaliiton arvioon verotulojen kasvusta. Vastaajakunnissa asuu noin 71 prosenttia väestöstä.

Kun vuoden 2022 taloustietojen loppulaskelma tehdään vuonna 2023, vaikutus valtionosuuteen tulee vasta vuodesta 2024 alkaen.

-Mutta koska epäsuhta on ollut voimassa jo vuoden 2023 aikana, se oikaistaan ja leikataan kunnilta takautuvasti vuosien 2024 ja 2025 aikana, Riikonen kertoo.

Takautuva tasapainottaminen merkitsee, että arvioidun 30 euron per kuntalainen sijaan vuosina 2024 ja 2025 valtionosuutta leikattaisiin 45 euroa per kuntalainen ja vuodesta 2026 alkaen leikkaus olisi miinus 30 euroa per kuntalainen.

Riikonen korostaa, että luvut ovat alustavia ja perustuvat tämänhetkiseen arvioon.

Euroa per asukas -leikkaus kohtelee kaikkia kuntia samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko kyseisen kunnan sote-menot kasvaneet tai vähentyneet, tai miten kunnan talousarvio on pitänyt kutinsa.

Valtionosuuksiin vaikuttavassa laskennassa on paljon liikkuvia osia. Joillakin kunnilla siirtyvien menojen ja tulojen ero on paljon suurempi kuin valtakunnallinen laskelma. Tilit pitää saada rahoitusmallin mukaan kuntakohtaisestikin tasan.

-Siellä tulee vielä kuntakohtaisiin valtionosuuslaskelmiin muutoksia, kun myös muutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus joudutaan laskemaan vielä uudestaan, Olli Riikonen muistuttaa.

Kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2023 noin 650 euroa asukasta kohti.