Kevan Kuntapäättäjäbarometri: Kuntien työvoimapula syventynyt – "Osaajapulasta on muodostumassa suomalaisen talouskasvun tulppa"
Kuva: Riikka Hurri
Osaajapula on syventynyt merkittävästi joka puolella Suomea ja erityisen pahasti työvoimapula näyttää haastavan suuria kaupunkeja, käy ilmi Kevan teettämästä Kuntapäättäjäbarometri-selvityksestä.
Barometriin vastanneista kuntapäättäjästä 65 prosenttia kertoi, että avoimiin vakansseihin on kunnassa ollut riittämätön määrä hakijoita. Vuotta aiemmin vastaavassa kyselyssä näin vastasi 42 prosenttia.
Kuntapäättäjäbarometri tehtiin lokakuussa uusille kunnanvaltuutetuille ja siihen vastasi 1 078 valtuutettua.
Työvoimapula korostui suuurimpien kaupunkien vastauksissa. Yli 100 000 asukkaan kaupunkia edustavista vastaajista 76 prosenttia vastasi, että hakijoita avoimiin tehtäviin ei ole ollut riittävästi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös erot maakuntien välillä ovat huomattavia.
-Pohjanmaalla 83 prosenttia ja Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa jopa noin 70 prosenttia vastaajista kertoi hakijapulasta, kun taas Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla luvut olivat 56 prosenttia ja 57 prosenttia, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander sanoo tiedotteessa.
Ammattiryhmistä erityisen hankala tilanne on sosiaali- ja terveysalalla, jossa vakansseja jää täyttämättä esimerkiksi hoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tehtävissä. Myös opetus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisille olisi runsaasti kysyntää Suomen kunnissa.
Joka kolmas vastaaja ei osannut sanoa tai ollut tietoinen oman kunnan tekemistä erityistoimista työntekijöiden houkuttelemiseksi.
Noin joka viides kysymykseen vastannut tiesi, että kunnassa maksetaan naapurikuntaa parempaa palkkaa tietyille ammattiryhmille tai käytössä on rekrytointilisiä.
Vastaajat uskovat kunnan tarjoamien hyvien julkisten palveluiden, kuten koulujen päiväkotien ja kirjastojen, houkuttavan työntekijöitä. Myös työhyvinvointiin tehtävien panostusten ja kunnan työnantajamaineen arvioitiin vaikuttavan merkittävästi houkuttelevuuteen.
Erityisesti 50 000–100 000 asukkaan kunnat näyttäisivät kilpailevan osaajista hyvillä palveluilla, asuinmukavuudella ja mainetekijöillä. Alan palkkatasoa korkeamman palkan maksaminen on yleisempää suuremmissa kaupungeissa pienempiin kuntiin verrattuna.
Kiander uskoo, että osaajapula haastaa kuntapäättäjät aiempaa enemmän pohtimaan työvoiman houkuttelutekijöitä sekä nykyisten työntekijöiden pitovoimatekijöitä.
– Osaajapulasta on muodostumassa suomalaisen talouskasvun tulppa ja nyt tarvitaan monia samanaikaisia keinoja, jolla tuo tulppa saadaan poistettua, Kiander sanoo.
– Kuntien maine hyvinä työnantajina, hyvä henkilöstöpolitiikka sekä työntekijäkokemus ovat asioita, joita kuntapäättäjien kannattaa nyt pohtia. Yksin kuntien toimilla ei kuitenkaan koko valtakuntaa vaivaava osaajapula yksin ratkea. Tarvitsemme lisää osaajia työnhakijoiden joukkoon. Tässä keinoina ovat nykyisten työntekijöiden hyvästä työkyvystä huolehtiminen, uusien osaajien tuominen ulkomailta Suomeen, erilaisten osaajien koulutusmäärien lisääminen sekä eläkeläisten houkuttelu osa-aikaiseen työhön ja sijaisuuksia tekemään.
Kuntapäättäjä-kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Kevan toimeksiannosta. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä 1.10.2021 – 25.10.2021.
Lisää aiheesta:
Turha nillittää. Miksi yksityinen sektori houkuttaa ja kuntasektori ei? Palkkaerot. Väljien alueiden palvelut heikommat, opiskelu- ja työikäiset muuttavat koulutus- ja työllistymisedellytysten myötä pois kotiseuduilta. Ei ole huolehdittu kaikissa kunnissa esim. kotipaikkakuntien peruskoulun jälkeisistä koulutusmahdollisuuksista. Samalla yritystoiminnasta. Ihanteena keskittäminen suurempiin keskuksiin jatkunut vuosikymmeniä idealla: suuri on kaunista.