Kolme pienkuntaa väestöään kasvattaneiden kuntien top 10:ssä – Kustavissa uusia asukkaita houkuttavat matala veroprosentti ja maksuton varhaiskasvatus
Alle 1000 asukkaan Kustaviin liikennöi lossi. Kuva: Ville Miettinen
Suomalaiskuntien väestönlisäys puhutti Twitterissä eilen sunnuntaina, kun konsulttitoimisto MDI:n alue- ja väestökehitykseen erikoistunut johtava asiantuntija Timo Aro twiittasi vuoden 2019 muutoksia kuvaavan graafin.
VÄESTÖNLISÄYS KUNITTAIN (%/v) 2019:
(i) koko maan lisäys +9 941 (0,18 %)
(ii) kasvua joka kuudennessa (55) kunnassa
(iii) kuudessa maakunnassa kaikki kunnat pakkasella
(iv) yli 1,5 % kasvu Kustavi, Sipoo, Vantaa, Kempele, Espoo, Kauniainen ja Luoto.@MDIfriends #alueet #kunnat pic.twitter.com/gJqOUleXsJ— Timo Aro (@timoaro) January 26, 2020
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Listauksen kärki pitää sisällään hyvin erikokoisia kuntia. Esimerkiksi listauksen ensimmäinen kunta Kustavi on Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta, kun taas listauksessa kolmanneksi sijoittunut Vantaa on asukasluvultaan neljänneksi suurin kunta koko Suomessa.
Paalupaikalla komeilevan Kustavin asukasluku on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Twitterissä keskustelu ajautuikin nopeasti pohdintaan siitä, millä keinoin piskuinen kunta on onnistunut kasvattamaan vetovoimaansa. Kannustimiksi arvailtiin ainakin kunnan matalaa kunnallisveroa sekä vuodesta 2018 eteenpäin kaikille kustavilaisperheille tarjottua maksutonta varhaiskasvatusta.
#Kustavi'n aktiivinen uusien asukkaiden houkuttelukampanja näyttäisi purevan. Maakunnan matalin kunnallisvero-% sekä maksuton varhaiskasvatus selkeästi herättäneet kiinnostuksen. #vetovoima
— Marko Kelahaara (@KelahaaraMarko) January 26, 2020
Kustavin kunnanjohtaja Veijo Katara myöntää, että alhaisen kunnallisveron ja maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutukset ovat nähtävissä kunnan positiivisessa asukaslukukehityksessä.
– Meille on muuttanut lapsiperheitä. Kesäasuntoja on muutettu ympärivuotiseen käyttöön, mihin on luultavasti vaikuttanut veroprosentin alhaisuus.
Katara suhtautuu optimistisesti positiivisen väestökehityksen jatkumiseen Kustavissa. Useamman vuoden kasvun perusteella kunnassa uskalletaan puhua jo trendistä. Perustyötä kunnan palveluiden parantamiseksi tehdään kuitenkin jatkossakin. Kataran mukaan Kustavin suurimpia etuja on se, että kunnalla on monta tukijalkaa, joiden varaan kehitystä voidaan rakentaa.
– Luomme jatkossakin edellytyksiä viihtyvyyteen ja palveluihin erityisesti liikunta- ja kulttuuripuolella sekä kehitämme peruspalveluita liittyen varhaiskasvatukseen, peruskouluun sekä ikäihmisten hoitoon. Kustavi on merellinen saaristokunta, joka vetää ihmisiä. Imago on kunnalla vahva.
Pienten kuntien väestökehityksessä eroja
Vuonna 2019 Suomen kymmenen eniten kasvaneen kunnan joukkoon mahtui pienistä, alle 10 000 asukkaan kunnista kolme: Kustavi, Luoto ja Kauniainen.
Positiivinen kasvu ei kuitenkaan ole todennäköistä läheskään kaikissa pienkunnissa. Pienten kuntien keskuudessa väestökehityksen suunnat ovat hyvinkin erilaisia. Pienen väkiluvun kunnissa muutokset voivat näkyä keskivertoa dramaattisemmin.
Kuntaliiton pienkunta-asioihin erikoistunut erityisasiantuntija Taina Väre kuitenkin muistuttaa, että väestönkehitys ei ole ainoa, saati tärkein mittari kunnan hyvinvointia mitattaessa.
– Väestön väheneminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että hyvinvointi vähenisi. Pienissä kunnissa elämä on hyvää ja voi olla hyvää väestömuutoksista huolimatta.
Pienten kuntien kohtaamiin muutoksiin auttaa jatkossa vastaamaan Kuntaliiton perustama pienten kuntien verkosto. Kuntaliiton Väre kertoo, että verkosto syntyi keskustelu- ja kehittämisfoorumiksi Kuntaliiton ja pienten kuntien välille sekä kuntien väliselle keskustelulle ja vertaisoppimiselle. Verkoston tärkeiksi tavoitteiksi Väre listaa muun muassa keskustelun väestönmuutoksiin vastaamisesta sekä kuntien hyvinvointiin ja elinvoimaan liittyvät asiat.
Jopa pienten kuntien kesken on kuitenkin hankalaa löytää kaikille sopivia yleisratkaisuja esimerkiksi väestömuutokseen liittyen. Kuntaliiton Väre myöntää, että pienet kunnat kohtaavat keskenään hyvin erilaisia haasteita esimerkiksi sijaintinsa ja pinta-alansa kautta. Verkostossa myös tähän on kuitenkin pyritty vastaamaan.
– Puheenjohtajisto on valittu niin, että edustajia on erikokoisista pienistä kunnista. Näin muistamme huomioida erilaisia kuntia ja saamme konkreettista tietoa mukaan keskusteluun, Väre sanoo.
Pienten kuntien verkoston puheenjohtajisto valittiin viime viikolla. Verkoston puheenjohtajana toimii Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka ja varapuheenjohtajina Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen. Tarkempaa suunnittelua verkoston tavoitteista tehdään tammi-helmikuun aikana.
Kunta on usein suurin työnantaja ja sen henkilöstö parasta veronmaksuvoimaa kotikunnalleen. Onko olemassa kattavia tilastoja esim. henkilöstötilinpäätöksistä, kuinka paljon kunnan työvoimasta asuu vakituisesti kunnassa, josta saa palkkansa. Kun kuntalaisten voimat talkoineen viritetään äärimmilleen kriittisessä taloustilanteessa, voisiko ajatella, että muissa kunnissa asuvista mahdollisimman moni palkollinen vaikka muutamaksi vuodeksi muuttaisi kirjansa palkanmaksajakuntaansa. Tyhjiä asuntoja löytyy. Pohdin, että jos kunnan keskeisestä henkilöstöstä valtaosa pyrkii asumaan halvempien verojen kuntiin, kyse ei ehkä ole paljon puhutusta aidosta sitoutumisesta työskentelykunnan tavoitteisiin. Tällaisesta sitoutumisen osoittamisesta, laivan ohjaamisesta sen sisältä, pitäisi voida myös palkita.