Saadaanko kouluihin lisää opettajia? Entä mistä eurot heitä varten? Kuntien talousarvioiden laatijoilla on tänä syksynä tiukkka paikka edessään. Kuva: Seppo Haavisto

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kuvailee tämänhetkistä taloustilannetta selkeästi kaksijakoiseksi. Toisaalta sekä yleisestä että kuntataloudesta on saatu odotettua positiivisempia tietoja. Niiden perusteella tilanne näyttää yllättävänkin hyvältä.

Mutta toisaalta kuntatalouteen ennustetaan hyvin tiukkoja aikoja jo ensi vuodeksi.

– Kuntien tulevien talousarvioiden pohjalle tehdyt suunnitelmat ovat lähteneet siitä, että syksyllä ei tarvittaisi tiukkoja rajoitustoimia. Mikäli jatkossakin joudutaan painimaan uusien rajoitusten kanssa, taloudessa kysyntä hiljenee ja aiheuttaa epävarmuutta. Ennusteisiin tämä tietää negatiivistä tekijää.

Punakallio huomauttaa, että jo ennen uutta koronavirusmuunnosta kuntatalouden uudet leikkaukset vuodelle 2022 olivat tiedossa. Ensi vuoden aikana kuntien tulot vähenevät ja menot kasvavat väistämättä.

Mainos



– Kuntataloutta on jo ensi vuonna hankala tasapainottaa. Jos tässä on mukana vielä koronarajoitustoimia, uusia kustannuksia ja tulonmenetyksiä, tilanne on erittäin hankala ja vaikuttaa erityisesti pitkän aikavälin näkymään. Arvioiden tekemistä vaikeuttaa myös sote-uudistus. Kuntien talousarvioiden laatijoita ei totisesti käy kateeksi.

Lisää opettajia?

Julkisuudessa on keskusteltu aktiivisesti koronapandemian pitkän aikavälin vaikutuksista. Katkos lähiopetuksessa on lisännyt eriarvoisuutta, ja yleistyneet mielenterveyden ongelmat voivat vaikuttaa vielä pitkään. Tragediat ovat paitsi inhimillisiä, voivat olla myös taloudellisesti raskaita.

Kunnissa on pidettävä toisen asteen uudistuksen yhteydessä huolta siitä, ettei yksikään nuori putoa koulutuksen tai muun aktiivitoimen ulkopuolelle.

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä on julkisuudessa vastikään todennut, että koronan aikana syntynyttä oppimisvajetta tulisi paikata opettajia lisäämällä.

Kaikki tämä maksaa.

Punakallio huomauttaa, että valtio on myöntänyt euroja oppivelvollisuuden uudistamiseen mutta että tuki ei kohdistu kuntiin täysin yksi yhteen.

Koronamiljardi mennyt moneen kertaan

Etenkin valtakunnan politiikassa väläytellään ahkerasti ”kuntien ylimääräistä koronamiljardia”, jonka pitäisi riittää moniin eri asioihin.

Myös Punakallio on huomannut tämän ja napauttaa, että plussalle kuntasektori ei tuolla miljardilla jää.

– Ennen koronavuotta kuntien valtionosuuksia leikattiin sen verran, ettei yksi miljardi tunnu missään. Miljardi on nyhdetty kunnilta moneen kertaan, kunnat eivät todellakaan jää tässä plussalle!

Hän sanoo, että kun kuntien ja valtion välillä päätetään euroista, ne lähes väistämättä tuota yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta ovat vähentäneet kuntien tuloa. Toisinaan kuntien valtionosuuksiin on tehty suoria leikkauksia.

– Nyt puolestaan ollaan jättämässä euromääräisesti iso valtionosuuksien kustannusten jaon tarkistus tekemättä. Leikkaus on luonteeltaan pysyvä, joten sen vaikutus pitkällä aikavälillä on iso.

Valtio korvaa kunnille esimerkiksi rokotuksista koituvat kustannukset mutta koronan takia kustannuksia tulee muitakin esimerkiksi lisääntyneistä työvoima- ja hygieniatarpeista sekä kasvaneesta työmarkkinatuen kuntaosuudesta.

Harkiten kiireessä

Kunnissa on kiire hyväksyä uusi talousarvio sekä laatia uuden valtuustokauden kuntastrategia. Kiireestä huolimatta Punakallio kehottaa kuntapäättäjiä perehtymään tilanteeseen huolellisesti ja kiinnittämään erityistä huomiota velkaantumiseen.

– Korot ovat matalalla ja voivat houkutella investointeihin. Kunnianhimoa ja tavoitteita pitää tietenkin olla, mutta jos investoidaan ilman sopeutustoimia velkaa ottamalla, tilanne saattaa jatkossa kärjistyä. Korot voivat nousta, ja lasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Hän toivoo, että kuntapäättäjät osaisivat katsoa tulevaisuutta valtuustokautta pidemmälle ja pohtisivat, millaista tulevaisuutta he tavoittelevat.

Kaikki kunnat eivät ole muuttovoittokuntia, vaikka korona-aika on niistä joitakin auttanut ja tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia.

– Paras keino valmistautua tulevaan on miettiä erilaisia vaihtoehtoja sekä niiden riskejä ja mahdollisuuksia.

Lue lisää:

Kuntien vuoden 2021 verotuloennuste on selvästi odotettua parempi, mutta edessä on sote-uudistus ja ”paljon nykyistä vaikeampia kehysriihiä”

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*