Kikystä luovuttiin, mutta kunnat menettävät sen vuoksi yhä vuosittain noin 250 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Kuva: Pixabay

Valtiovarainministeriö julkaisi kuntatalousohjelman vuosille 2022–2025 keskiviikkona 12. toukokuuta. Myös vuoden 2022 ennakolliset valtionosuuslaskelmat ovat nyt julki.

Lisäksi Kuntaliitto julkaisi tänään kuntien verotulojen ennustekehikon. Kuntaliitto on laatinut ennustekehikon yhteistyössä valtionvarainministeriön ja Verohallinnon kanssa. Verotulojen ennusteessa ei ole huomioitu sote-uudistusta.

Kuntien talous vahvistui selvästi viime vuonna. Yhteensä valtionapujen lisäys ja yhteisöveron jako-osuuksien korotus olivat vuonna 2020 noin kolme miljardia euroa.

Myös vuoden 2021 talousnäkymät ja kuluvan vuoden verotuloennusteet ovat odotettua paremmat.

Mainos



– Kuntien tulopuoli on selvästi parempi, kuin viime syksynä ajateltiin. Verotuloennusteet ja valtionosuuslukemat ovat molemmat parantuneet. Vahvistunut ennuste näkyy varmasti positiivisesti myös eri kuntien tilinpäätösennusteissa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

Yhteisöverokertymän nousuun vaikuttaa etenkin yleisen taloustilanteen paraneminen, jonka myötä palkkasummat ovat kasvaneet. Valtio taas on päättänyt useista uusista valtionavustuksista, kuten kulttuuri- ja tapahtuma-alan avustuksesta, joukkoliikenteen lisätuesta ja lasten ja nuorten palveluiden avustuksista.

Seurauksena kuntien velanotto on kasvanut hitaammin kuin aiempina vuosina ja aiempaa harvemman kunnan tulos on jäänyt miinukselle.

Mainos



– Periaatteessa tulevaisuus näyttää äärettömän hyvälle. Valtio on ottanut monia koronan aiheuttamia kustannuksia kannettavakseen, mikä on vahvistanut kuntataloutta, Punakallio sanoo.

Kaikki ei hänen mukaansa ole kuitenkaan sujunut ihanteellisesti. Kuntatalouden menot kasvavat vuosina 2021 ja 2022 tuloja nopeammin.

– Joukossa on myös ikäviä asioita. Kuntien velvoitteita laajennetaan, vaikka talouskasvu on aika heikkoa. Valtion suuri alijäämä on huono signaali, joka tarkoittaa, että jossain vaiheessa on edessä paljon nykyistä vaikeampia kehysriihiä. Silloin kunnat ovat maksajina muiden ohella.

Kuntatalouden poikkeusvuodet

Kuntataloudessa eletään historiallisen vaiherikkaita vuosia. Vuosi 2019 oli kuntien taloudelle poikkeuksellisen huono. Vuonna 2020 alkoi puolestaan pandemia ja nyt edessä on sote-uudistus.

Valtiovarainministeriö piti keskiviikkona tiedotustilaisuuden kuntien rahoituksesta ja sote-uudistuksen vaikutuksesta kuntatalouteen.

– Kunnilla on edessä vaikeita aikoja. Talouden tarkastelujakso osuu poikkeukselliseen aikajänteeseen soten ja koronan vuoksi. Numeroihin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, sanoi valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi tiedotustilaisuudessa.

Poikkeuksellisten aikojen vuoksi myös valtionosuudet lasketaan hieman tavallisesta poiketen. Vuonna 2022 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasoa nostetaan noin 246 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 50 miljoonalla eurolla, jossa on huomioitu myös pysyvä 24 miljoonan euron sopeutus. Valtionosuuden lisäyksiä kohdennetaan seulontaohjelman laajennukseen, lastensuojelun henkilöstömitoitukseen sekä varhaiskasvatuksen uuteen tukeen.

Tavanomaista kustannustenjaon tarkastusta ei oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa vuonna 2022.

Minna Punakallion mukaan on poikkeuksellista, että valtionosuuksista tehdään linjauksia huomioimatta täysimääräistä kustannustenjaon tarkastusta.

– Kuntien korotukset olisivat todellisuudessa mitä ilmeisemmin suurempia.

Sote-uudistus ei pelasta kuntia talousahdingosta

Valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmaan on nyt ensimmäistä kertaa sisällytetty sote-uudistuksen vaikutukset. Vuodesta 2023 muodostuu kuntataloudessa hyvin poikkeuksellinen, sillä sote-uudistuksen myötä kuntien käyttötalousmenoista poistuu noin puolet, eli noin 20 miljardia euroa.

Kuntataloudessa on merkittävä rakenteellinen ongelma tulojen ja menojen tasapainon välillä. Tämä korostuu, kun pandemia on ohi.

Koronatuet ovat paikanneet kuntataloutta, mutta sote-uudistus ei tuo vastaavasti helpotusta talousahdinkoon.

– Jos kunta on pahoissa talousvaikeuksissa ennen sote-uudistusta, ei uudistus käännä sen suuntaa, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Miikka Vähänen tiedotustilaisuudessa.

Kun sotepalvelut ja pelastustoimen palvelut poistuvat kuntien vastuulta tulee taloudesta aiempaa helpommin ennakoitavaa. Käytännön keinot talouden tasapainottamiseen kuitenkin supistuvat, kun budjetti puolittuu.

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan valtion uudistuksilla on perinteisesti parhaimmillaan neutraali vaikutus kuntataloudelle. Näin on, mikäli uusien velvoitteiden kustannukset korvataan täysimääräisesti. Usein uudistukset tulevat kunnille kalliiksi.

– Sote-uudistus poistaa kunnilta parikymmentä miljardia euroa tuloja ja menoja, muttei tee mitään taloustasapainoa korjaavaa. Parhaimmillaan uudistus on neutraali, mutta todennäköisesti siitä aiheutuu paljon työtä, verta, hikeä ja kyyneliä.

Talousennusteiden mukaan vuonna 2025 suurin sopeutuspaine olisi 20 001–40 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Painelaskelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta olisi negatiivinen kaikissa kuntakokoryhmissä. Erot kuntakokoryhmien välillä ovat kuitenkin varsin suuret.

– Ennenkin on ollut niin, että ongelmia on etenkin keskikokoisissa kunnissa. Ne eivät ole niin ketteriä kuin pienimmät kunnat, eikä niiden tulokehitys ole yhtä vahvaa kuin isoimmissa kunnissa, mutta menopaineet ovat jo kohtuullisen suuret, Punakallio toteaa.

Kiky poistui, leikkaus valtionosuuteen jäi

Kunnissa hiertää, että kiky-leikkaukset on jätetty pysyväksi osaksi valtionosuuksien leikkauksia. Valtionvarainministeriön tiedotustilaisuudessa ei annettu selvää perustelua leikkaukselle.

– Kunnat hyötyivät palkkakustannusten noususta ja työaikojen pidentämisestä, mihin perustuen valtionosuuksiin tehtiin leikkaus. Nyt peruste on poistunut, mutta vähennys on edelleen osa valtionosuusjärjestelmää, sanoi finanssineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa.

Kuntaliiton pääekonomistin mukaan kiky-leikkaus vie kunnilta vuosittain noin 250 miljoonaa euroa. Kun kiky-päätöksiä tehtiin, ei neuvotteluissa ollut pöydällä vaihtoehtoa, jossa kiky-säästöt poistuvat, mutta valtionosuusleikkaus jää.

– Se on valtavan iso ja perusteeton summa. Kyseessä on yksi suurimmista yksittäisistä valtionosuuden leikkauksista ja on erityisen raastavaa, että se on jätetty voimaan väärällä perusteella, Punakallio sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nämä kuntien kannalta huolestuttavat ja kielteiset asiat olisi hoidettavissa eduskunnassa, mutta valitettavasti asiasta ei ole aloitettakaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*