KT: Kunta-ala irtisanoo enemmän ihmisiä kuin kertaakaan sitten 1990-luvun lamavuosien
Arkistokuva: Pixabay
Kunta-alan vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina. KT:n ajankohtaisselvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna lomauttamaan yli 8 100 ja irtisanomaan yli 750 työntekijää.
Tämä tarkoittaa, että 2,5 prosenttia henkilöstöstä lomautetaan ja 0,23 prosenttia irtisanotaan.
Kuntasektorilla on tehty suurempia lomautuksia vain muutamia kertoja viime vuosikymmeninä. Ihmisiä on irtisanottu enemmän viimeksi 1990-luvun lamavuosina.
– Jos etsii verrokkia, niin vuoden 1995 tasolle mennään, KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen sanoo.
Kokonaisuudessaan kunta-ala sopeuttaa henkilöstömenojaan tänä vuonna arviolta 1,7 prosenttia. Suhteessa koko kunta-alan 21,12 miljardin euron työvoimakustannuksiin se tekee 359 miljoonaa euroa.
Lomautuksilla säästetään arviolta kymmenen miljoonaa euroa ja irtisanomisilla 48 miljoonaa euroa.
Vuoden 2019 aikana kunta-alalla käytiin poikkeuksellinen määrä yt-neuvotteluja. Sen valossa arviot tämän vuoden irtisanomisten suuresta määrästä ei Juutisen mukaan tule täysin yllätyksenä.
– Jatkossa useampivuotiset säästöohjelmat todennäköisesti yleistyvät. Kun kunnat velkaantuvat ja menot kasvavat nopeammin kuin tulot, kaikki kivet joudutaan kääntämään.
Suurimmat säästöt toimintoja tehostamalla
Huomattavista lomautuksista ja irtisanomisista huolimatta, suurin osa kunta-alan henkilöstösäästöistä hankitaan muilla keinoilla. Vuonna 2019 muiden keinojen osuus oli 107 miljoonaa euroa, eli 56,2 prosenttia ja tänä vuonna 249 miljoonaa euroa, eli 69,4 prosenttia kaikista henkilöstömenoista.
Muihin keinoihin kuuluvat muun muassa toiminnan tehostaminen työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla, rekrytoinnin tiukentaminen ja luonnollisen poistuman hyödyntäminen. Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä pyritään yhä vähentämään.
Lisäksi säästöjä tuovat seutuyhteistyö ja sairauspoissaolojen väheneminen.
Myös palveluiden supistaminen, ulkoistaminen tai yhtiöittäminen vähentävät henkilöstömenoja. Palveluiden karsiminen on kuitenkin suureksi osaksi mahdotonta, sillä monet kuntapalvelut perustuvat lainsäädäntöön.
Lomista säästöä
Viime vuonna kuntasektori hyötyi huomattavasti kunta-alan vuosien 2018–2019 työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvästä määräaikaisesta sopimusmääräyksestä, joka tarjosi henkilöstölle uudenlaisen mahdollisuuden vaihtaa lomarahoja vapaaksi.
Vuonna 2019 lomarahaa vapaaksi vaihtoi noin 21 500 työntekijää. Keskimäärin yksi ihminen vaihtoi vapaaksi 6,4 päivää. Yhteensä menettely säästi kunnilta ja kuntayhtymiltä 37 miljoonaa euroa, eli 19,5 prosenttia kokonaissäästöstä.
Lisäksi säästöjä kertyi palkattomien vapaiden lisääntymisestä. Palkattomia vapaapäiviä piti 31 100 työntekijää, keskiverto vapaan kestäessä 4,1 päivää. Yhteensä säästöjä saatiin 35 miljoonaa euroa, 18,2 prosenttia kokonaissäästöistä.
Vastanneet arvioivat, että tänä vuonna palkattomilla vapailla säästetään 39 miljoonaa euroa. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ei kuitenkaan näytä tuovan lähellekään viime vuoden veroisia säästöjä. Säästöarvio on 12 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia kokonaissäästöistä.
Kyse on pitkälti siitä, että sopimusmääräys on määräaikainen, eikä sen tulevaisuudesta vielä ole tietoa.
– KT tietenkin toivoo, että käytäntö vakinaistettaisiin, sillä se näyttää erittäin käyttökelpoiselta, Juutinen sanoo.
Pitkäaikaiset ohjelmat säästämisen runko
Henkilöstömenojen sopeuttaminen on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Lähes puolet on laatinut erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelman. Ne sisältävät henkilöstömenoja karsivia toimenpiteitä, toiminnan tehostamista ja muita tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä.
KT:n tiedustelu henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2019 ja siihen vastasi 232 Manner-Suomen kuntaa ja kuntayhtymää. Vastanneiden palveluksessa on 78 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä, jota on yhteensä 421 000.
