Kunnan on varmistuttava, että takauksen hyöty päätyy oikeaan tarkoitukseen – ”Ja tarvittaessa perittävä se takaisin”

Takaus on kunnan ja luottolaitoksen välinen sopimus, joka alentaa luottolaitoksen riskiä, selventää Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen. Kuva: Tiina Ojutkangas
Kuntien takauskeskus turvaa ja kehittää kuntien yhteistä varainhankintaa.
Takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen tarkentaa alkuun, että hänen johtamansa laitos ei takaa yksittäisten kuntien lainoja.
– Takaamme luottolaitoksen varainhankintaa.
Varainhankinnan toteuttaa kuntien, Kevan ja valtion yhdessä omistama Kuntarahoitus Oyj.
Kunnat ovat jäseniä Kuntien takauskeskuksessa ja vastaavat yhdessä sitoumuksista, jotka takauskeskus on antanut Kuntarahoituksen varainhankinnalle.
Näin suomalaiset kunnat toimivat yhdessä ja hyötyvät esimerkiksi keskitetyn rahoituksen hankinnan mittakaavaeduista.
– Samalla jäsenkuntien takausvastuut rasittavat yksittäisten kuntien taloutta asukaslukujen suhteessa.
Toiminnasta saadun kustannushyödyn tulee välittyä asiakkaille eli kuntalaisille, Niemeläinen jatkaa.
Niemeläinen huomauttaa, että takaustoiminta on tarkasti säädeltyä sekä kansallisessa lainsäädännössä että Euroopan unionin asetuksissa ja ohjeistuksessa.
– Takauksia ei myönnetä hyvää hyvyyttään, vaan niillä luodaan etuisuus, jonka tulee välittyä viime kädessä kuntalaisille.
Takauskeskusjärjestelmässä takauksella luotu etuisuus perustuu kuntaveroon.
– Etu pitää luoda hyväksytyllä tavalla.
– Etu ei saa vääristää kilpailua luottolaitoksien välillä ja sen on mentävä hyväksyttyyn kohteeseen kokonaisuudessaan.
Perustelut ovat tärkeitä
Kunnat kyllä tietävät, mitä EU-valtiontukisääntelyn velvoitteet pitävät sisällään, Niemeläinen huomauttaa.
Kunnilla on ollut ja on edelleen parantamisen varaa takausasioissa.
– Valtiontukisääntelyssä on tarkat muoto- ja menettelytapaohjeet, joita tulee noudattaa. EU-viranomaisten toimivallan kunnioitus on erityisen tärkeää.
– Jos kunta haluaa myöntää takauksen kuntayhtiön lainalle, kunnanhallituksen on perusteltava, miten takauksella syntyvä etu liittyy kunnan tehtäviin, mikä on edun määrä ja miten se välittyy kuntalaisille.
Takaus on kunnan ja luottolaitoksen välinen sopimus, joka alentaa luottolaitoksen riskiä.
– Takaus muodostaa luottolaitokselle edun, jonka tulisi siirtyä täysimääräisesti kuntayhtiön kautta kuntalaisten hyödyksi.
EU-sääntely pyrkii varmistamaan, ettei etu vuoda matkan varrella ylimääräisiin kuluihin tai korvauksiin muille toimijoille.
– Puheenparsi, jonka mukaan takaus annetaan ei-taloudelliseen toimintaan on harhaanjohtava, koska takaus annetaan luottolaitokselle, jonka toiminta on taloudellista.
– Tarkempi muotoilu olisi, että takauksella syntyvän hyödyn on tarkoitus päätyä ei-taloudelliseen toimintaan.
Kunnan on varmistuttava, että takauksen hyöty päätyy oikeaan tarkoitukseen.
– Ja tarvittaessa perittävä se takaisin, mikäli takaus osoittautuu sääntöjen vastaiseksi.
– Meillä on olemassa EU:n hyvin tarkka ja täsmällinen ohjeistus, muun muassa komission takaustiedoksianto vuodelta 2008.
Sääntöjä kannattaa noudattaa
Kuntaliitto on Niemeläisen mukaan edistänyt sitä, että takausasiat sujuvat kunnissa, kuten pitääkin.
Toisaalta Niemeläinen ymmärtää senkin, että Kuntaliitonkin voi olla haastavaa kovin tiukasti kuntia ohjeistaa.
– Maan tapojen murtaminen on vaikeata. Maan tavat eivät juurikaan muutu ennen kuin tulee merkittäviä ja isoja oikeusjuttuja.
Lopulta kunnat kantavat tällaisista tapauksista yhteisvastuullista taakkaa, jos luotonantajat joutuvat ikävien esimerkkien takia koventamaan ehtojaan.
– On kaikkien etu, että toimitaan sääntöjen mukaan.
Takausasioiden hoitamisen laadussa on paljon hajontaa kuntakentän sisällä. Paljon on niitäkin, jotka perustelevat ja toimivat takausasioissa hyvin esimerkillisesti, Niemeläinen tarkentaa.
Heikki Niemeläinen esiintyi torstaina RAFOssa eli rahoitus- ja johtamisfoorumissa (5.-6.2.) Lahdessa. Hän kertoi ajankohtaisista takauksista, oikeustapauksista ja niiden vaikutuksista.
Heikki Niemeläinen
Helsingissä nykyisin asuva Niemeläinen työskenteli vuodet 1985–2006 Joensuun yliopistossa opetus-, tutkimus ja johtotehtävissä.
Hän toimi myös Joensuun kaupunginvaltuutettuna.
Vuonna 1960 syntynyt Niemeläinen on yhteiskuntatieteiden tohtori, oppiaineenaan kansantaloustiede.
Lue myös: