Näissä kaupungeissa ja kunnissa kulkee lujaa, vaikka muualla Suomessa ei kulkisikaan – katso listat elinvoimaisimmista

Kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa sekä näiden voimien edellytyksiä on tarkasteltu entistä laajemmin.

FCG Finnish Consulting Group ja sen osana toimiva MDI laskivat kuntien vahvuuksia peilaavat EVP-indeksit ja nyt voidaan verrata, miten kunnat ovat pärjänneet.

Kymmenen parhaiten sijoittunutta kuntaa olivat Espoo, Helsinki, Kittilä, Pirkkala, Sipoo, Vantaa, Tuusula, Tampere, Kolari ja Kirkkonummi, FCG tiedottaa.

Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta yhteensä 21 sijaitsi pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamassa kasvukolmiossa, neljä kuntaa Lapissa ja viisi kuntaa muissa Manner-Suomen maakunnissa.

EVP-indeksissä tarkastelun kohteena olivat Manner-Suomen 293 kuntaa. EVP-kokonaisindeksin mukaan alueelliset erot ovat suuret maan eri osien välillä.

Kuvat: FCG/MDI

Ryppäät erottuvat

Kuntien kärkijoukko on säilynyt pääosin samana edelliseen katsaukseen verrattuna, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia.

Maantieteellisesti sata parhaiten sijoittunutta kuntaa painottuivat ryppääksi Helsingin ja Kokkolan välisen viivan länsipuolelle ja Lapin maakuntaan.

Seutukaupungeista korkeimman indeksin saivat Pietarsaari, Rauma ja Parainen.

Lisäksi FCG:n tiedotteessa kerrotaan, että kehyskunnista kolmen kärjen muodostivat Pirkkala, Sipoo ja Tuusula.

Maaseutukunnista kuuden kärkikunnan joukossa oli neljä kuntaa Lapista, jossa kolmen kärki oli Kittilä, Kolari ja Inari.

Lapin kunnissa matkailun lisäksi myös teollisuuden ja kaivosteollisuuden kehitys on nostanut EVP-indeksin tuloksia.

Alueellista epätasapainoisuutta kuvaa se, että EVP-kokonaisindeksissä heikoimmin menestyneet kunnat ovat painottuneet Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen ja keskisen Suomen laajalle alueelle.

– Koko maan tasapainoinen kehitys on alueellisesti entistä haastavammassa tilanteessa. Väestö- ja ikärakenteen muutoksiin, geopolitiikkaan, turvallisuuteen ja vihreisiin investointeihin liittyvät tekijät vahvistavat läntisen ja pohjoisen Suomen asemaa vahvan Uudenmaan lisäksi, korostaa Timo Aro.

Valtiotieteiden tohtori ja MDI:n neuvonantaja Timo Aro sekä hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ovat kehittäneet EVP-indeksin.

Kuvat: FCG/MDI

20 avainmuuttujaa

Edellisen kerran FCG julkaisi viime joulukuussa vuonna 2023 EVP-indeksin (Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksi).

Päivitetyssä indeksissä on tarkasteltu entistä laajemmin kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoima ja niiden edellytyksiä.

EVP-indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen sekä vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien 20 avainmuuttujan avulla, tiedotteessa sanotaan.

Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan kehitykseen.

Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestön ja vetovoiman, asumisen ja rakentamisen sekä vapaa-ajan asumisen kehitykseen.

Kuntien heikentynyt taloustilanne näkyy

Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla.

Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen.

– EVP-indeksin 2020-luvun kehityksessä näkyy nyt vahvasti kuntien heikentynyt taloustilanne ja liikkumavara, toteaa Eero Laesterä.

– Elinvoimaindeksiin mukaan otettu kuntien talousluku tarkastelee kuntakonsernien tilannetta ja rokottaa esimerkiksi useita isompia kaupunkeja, joissa elinvoiman kasvattamiseksi kunnan on ollut pakko panostaa myös velkarahoitukseen, ja konsernin nettolainakanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, Laesterä jatkaa tiedotteen mukaan.

Lue myös:

Työntekijöiden valtavaa potentiaalia ei ole hyödynnetty kunnolla Suomessa – näin voidaan vahvistaa työllisyyttä ja tuottavuutta

Pormestari Vartiainen ja itselleen nauramisen taito

Miljarditolkulla kuntalaisten kukkaroita uhkaava muutos oven takana – näin kuntien on toimittava hurjan lakiehdotuksen torjumiseksi