Kuntaliiton Reina: Kuntien työllisyysvastuu tukisi aktiivimallin toimivuutta
Lakia monialaisesta työllistävästä yhteispalvelusta (TYP), josta on saatu hyviä kokemuksia, ajetaan ministeriön johdolla alas, Timo Reina kirjoittaa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien edellytyksiä toimia kokonaisvaltaisesti työllisyyden ja elinvoiman vahvistajina tulisi tukea kaikin tavoin, mikäli työttömyysturvan aktiivimallista halutaan toimiva, kirjoittaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina blogissaan.
Reina kummastelee sitä, että samalla kun ollaan ottamassa käyttöön mallia, joka edellyttää toimiakseen panostuksia työllistymistä edistäviin palveluihin ja toimintaan, ollaan myös valmistelemassa kasvupalvelu-uudistusta, joka käytännössä marginalisoi kuntien työllisyysroolin.
Reinan mukaan kasvupalvelulain luonnoksesta on mahdoton päätellä, kuka todella kantaa vastuun työllisyyspalveluista maakuntauudistuksen tultua voimaan ja millä rahalla.
– Tällä hetkellä kunnat panostavat näihin palveluihin noin miljardi euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan myös osuus työmarkkinatuen kustannuksista. Kuntien kannustimet työllisyyden edistämiseen ovat vahvat jo pelkästään verotulojen kautta. Maakunnilla vastaavaa kannustinta ei kaavaillussa rahoitusmallissa ole, Reina kirjoittaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työ- ja elikeinoministeriö käynnisti elokuussa 2017 alueellisia työllisyyskokeiluja. Kuntalehti kirjoitti maanantaina, että Pirkanmaan kokeilusta saadut ensimmäiset tulokset ovat lupaavia. Kokeilussa on pystytty antamaan kohderyhmälle yksilöllistä, tarpeen mukaista palvelua resursoimalla riittävästi kuntien ja TE-toimiston henkilökunnan yhdessä tekemää työtä.
– Silti nämä kokeilut halutaan lopettaa jo tähän vuoteen. Ensi vuodeksi kokeilujen piirissä olevat henkilöt, määrärahat ja työttömät palautuisivat valtion TE-hallinnon vastuulle, kunnes seuraavasta vuodesta alkaen järjestämisvastuu palveluista olisi maakunnalla, Reina kirjoittaa.
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta on esittänyt kokeilujen jatkamista. Valiokunta piti jo ennen kokeilujen alkamista niille annettua aikaa lyhyenä ja siten ongelmmallisena kokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle että kokeilun vaikuttavuuden arvioinnille.
”Valiokunta huomauttaa, että maakuntauudistuksen täysimääräinen toteutuminen vie vuosia ja edellyttää pitkää siirtymäkautta. Siirtymäkauden aikana tarvitaan kokeilusta saatavia kokemuksia ja näkemyksiä erityisesti kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Valiokunta ehdottaa, että työ- ja elinkeinoministeriö vielä harkitsee kokeilukauden jatkamista vuoden 2020 loppuun saakka”, valiokunta lausui viime kesänä.
Reinan mukaan Suomessa tulisi noudattaa Tanskan esimerkkiä ja resursoidaan reippaasti lähipalveluna toteutettavaa työllisyyden edistämistä, jossa kunnilla on merkittävä rooli.
– Kannattaisi kaikin tavoin vahvistaa kuntien edellytyksiä toimia kokonaisvaltaisesti työllisyyttä edistävien ja elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden etulinjan koordinaattorina ja toteuttajana. Alueelliset työllisyyskokeilut ja TYP-toiminnan kehittäminen antavat tälle toimivan perustan, Reina kirjoittaa.
