Kuntaliitto: Valtionosuuksien palautukset tuovat helpotuksen mutteivät ratkaise kuntatalouden kriisiä
Kuva: Pixabay
Kuntakentällä otetaan helpottuneena vastaan hallituksen budjettiriihessä tekemä linjaus, että kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna 1,1 miljardia euroa tämän vuoden tasosta, Kuntaliitto tiedottaa.
Kyseessä on käytännössä aiemmin tehtyjen leikkausten palauttaminen: Lisäykset liittyvät siihen, että kilpailukykysopimuksen leikkaukset päättyvät sekä siihen, että valtio vastaa osasta peruspalveluiden kustannusten nousua.
Hallitus reagoi verokorttiuudistuksen aiheuttamaan verotulojen kertymävajeeseen aikaistamalla valtionosuuksien maksua osittain jo tämän vuoden puolelle.
Tämä on Kuntaliiton mukaan myönteinen ratkaisu mutta se ei korjaa verokertymiin liittyviä rytmihäiriöitä, jotka vaikeuttavat merkittävästi kuntien taloussuunnittelua ja veroprosenttien määräämistä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Myös aikaistamisen kohdentuminen eri kuntiin vaatii vielä erillisen arvioinnin, Kuntaliitto muistuttaa.
Nopea arvosana hallituksen budjettiehdotuksesta 7️⃣⛔️ Hyvää 1,1 mrd valtionosuuksiin ja tämän vuoden lisätalousarvio ? Työllisyydenhoidossa kokeilut uudelleen käyntiin ? Miinusta uusista velvoitteista ?@Kuntaliitto #budjettiriihi https://t.co/FsrBe4pLNh
— Minna Karhunen (@MinnaKarhunen) September 17, 2019
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen antoi budjettilinjauksille koularvosanan tyydyttävä.
Valtionosuuden lisääntyminen vuonna 2020 on tärkeä #budjettiriihi'n linjaus! ?
Tulkinnasta / laskentatavasta riippuen kuntien #valtionosuus lisääntyy vuonna 2020 joko
– 1,1 mrd. € / 1 100 milj. €,
– 800 milj. € tai
– 550 milj. €.Kaikki tulkinnat on yhtä oikein ? https://t.co/FOMXaJxEOl pic.twitter.com/cu6VzkNm1K
— Sanna Lehtonen (@SKlehtonen) September 17, 2019
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen avasi Twitterissä, mistä ensi vuoden valtionosuuksien lisääntyminen koostuu.
Kuntaliitto muistuttaa, että kuntatalouden tila on erittäin vaikea. Kuluvasta vuodesta on ennakoitu kaikkien aikojen heikointa kuntatalousvuotta. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistutti blogissaan keskiviikkona, että vain harvassa kunnassa valtionosuuksien näyttävää kasvua voidaan käyttää kuntapalvelujen parantamiseen.
– Valtionosuuksien lisäyksen taustalla on useita syitä, jotka liittyvät aikaisempien leikkausten lopettamiseen tai uusien lisäleikkauksien syntymisen estämiseen. Osa näistä kasvavista lisärahoista olisikin pitänyt olla kuntien käytössä jo aiemmin, kun menot ovat juosseet kasvavan kysynnän ja kustannuskehityksen imussa. Valtionosuuksien lisäyksillä paikkaillaan siten äärimmäisen heikon tulopohjan ja kasvavien kustannusten synnyttämää kuntatalouden kuoppaa, Punakallio kirjoitti.
Budjetin linjausten julkistamisen jälkeen Kuntaliitto muistuttikin, että ”kilpailukykysopimukseen liittyvät kustannushyödyt on syöty pois ja kustannukset kasvavat tällä hetkellä keskimääräistä nopeammin”.
– Tilanteen vaikeuskerrointa lisää heikosti kehittynyt kuntien tulopohja, johon vaikuttavat niin täysimääräiset valtionosuusleikkaukset kuin kuluvan vuoden alussa käyttöönotettu verokorttiuudistus.
Kuntaliiton mukaan kuntatalouden ja julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin merkittäviä lisätoimia, joita nyt ei ole sisällytetty julkisen talouden suunnitelmaan.
Työllisyyskokeilut positiivista
Julkisen talouden kestävyystavoitteet ovat tällä hallituskaudella erittäin epävarmalla pohjalla. Ratkaisevaa on, miten työllisyyden kohentamisessa onnistutaan.
Budjettilinjauksista Kuntaliitto pitää hyvänä, että kuntien voimavarat valjastetaan nyt laajasti myös työllisyyden edistämiseen. Budjettiriihen linjaus alueellisten työllisyyskokeilujen käynnistämisestä on tärkeä.
– Kokeilut on toteutettava niin, että kunnille siirtyy riittävä toimivalta ja resurssit työllisyystehtävien hoitamiseen ja että kokeilujen kautta päästään pysyviin toimintamalleihin.
