Kuntarahoitus: Etenkin suurien kaupunkien kasvu vaatii isoja investointeja – "Kuluvalle vuodelle ajoittuu isoja omaisuusmyyntejä"
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo, että korkomenojen kasvu rasittaa kuntien taloutta. Kuva: Kuntarahoitus, Annukka Pakarinen
Kunnissa jo vuoden 2023 toteutuneet toimintakulut olivat selvästi budjetoitua suuremmat, minkä seurauksena myös vuoden 2024 menotaso on ennakoitua korkeampi.
Samaan aikaan verotulokertymä näyttää jäävän jonkin verran Kuntarahoituksen aiempia arvioita pienemmäksi.
Lisäksi Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteessa arvioidaan, että etenkin yhteisöverotuotto jäänee ennakko-odotuksista.
– Kustannukset nousevat erityisen paljon henkilöstökuluissa ja palveluostoissa. Vuositason kustannusnousu voi olla jopa joitakin satoja miljoonia euroja aiemmin arvioimaamme enemmän, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Sote-uudistuksen vaikutukset
Toimintakulujen lisäksi kasvua on myös kuntien investoinneissa.
– Etenkin suurien kaupunkien kasvu vaatii isoja investointeja. Kuluvalle vuodelle ajoittuu isoja omaisuusmyyntejä, mutta niistä huolimatta kuntien nettoinvestoinnit yltävät lähelle viime vuoden tasoa, Kallio jatkaa tiedotteen mukaan.
Lisähaastetta kuntatalouteen on tuonut korkotason nousu.
Sote-uudistuksen jälkeen rahoituskulujen osuus käyttötalouden menoista on rakenteellisesti kasvanut, mikä voimistaa korkotason vaikutuksia kuntatalouteen, tiedotteessa sanotaan.
– Korkea suojausaste on toistaiseksi pehmentänyt korkotason nousun vaikutuksia kunnissa, mutta korkomenojen kasvu tulee rasittamaan niiden taloutta. Rasituksen suuruutta määrittää tietysti se, mille tasolle euroalueen korot tulevat pitkällä aikavälillä asettumaan, Esa Kallio arvioi.
Lue myös:
