Kuntatalouden mustan perjantain kompensointi ”tavalla, toisella tai useammalla” on Kuntaliiton ykköstoive kehysriiheen
Kuntaliitto on ehdottanut erilaisia keinoja valtionosuuksien lisäleikkauksen kompensointitavaksi, Timo Reina muistuttaa. Kuva: Kuntaliitto
Vaikka julkisen talouden alijäämä kasvaa ja vaikuttaa myös kuntakentällä siihen, mitä toiveita voidaan asettaa huhtikuun 15.-16. päivinä käytävään kehysriiheen, päätavoite riiheen on selkeä. Ykkösasia kehysriihen tavoitteista kuntakentällä on valtionosuuksien lisäleikkauksen ”black fridayn” kompensointi tavalla tai toisella – tai useammallakin tavalla, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo
Kunnissa tyrmistyttiin marraskuisena perjantai-iltana, kun valtiovarainministeriö tiedotti satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksesta valtionosuuksiin vuoden 2022 verotulotarkistuksen seurauksena.
Hallituksen pikapäätöksellä leikkaus jaksotettiin useammalle vuodelle, mutta kuntakenttä odottaa valtion kompensoivan leikkauksen kokonaisuudessaan. Kuntaliitto piti marraskuussa leikkausten jaksotusta ”tilapäisenä laastarina”.
-Useat ministerit ovat todenneet, että tämmöinen kompensaatiotarve on, se tietenkin kuulostaa oikein hyvältä, Timo Reina sanoo.
-Aina pitää muistaa kääntöpuoli: se on koulutuksesta leikkaamista, verojen hallitsematonta korottamista, investoinneista karsimista ja jatkossa te-palveluista tinkimistä, jos tätä ei nyt hoideta.
Reinan mukaan on hyvä, että ministeritkin – mm. pääministeri Petteri Orpo, kok., valtiovarainministeri Riikka Purra, ps. ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok. – ovat todenneet kompensaation tarpeen tai sen aiheuttaman menopaineen.
Tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun julkiseen talouteen mietitään valtavia sopeutustoimia.
-On hyvä, että tämä tunnistetaan ja siihen etsitään ratkaisua, eikä niin päin, että alettaisiin vääntämään, että on oikein, että tehdään tämä leikkaus ja on oikein, että kunnat sitten karsivat perusopetuksesta ja korottelevat tuloveroja. Asetelma on ihan hyvä.
Kuntaliiton näkökulmasta olisi tärkeä selvittää, voisiko kuntien tuloveroprosentin tuottoa vahvistaa siirtämällä vähennyksiä valtionveron puolelle ilman, että veronmaksajien verotaso kiristyisi.
-Se toisi tuloja ja vahvistaisi veropohjaa, Reina sanoo.
Toinen kuntataloutta helpottava ratkaisu voisi olla toimeentulotuen kuntien maksuosuuden keventäminen tai poistaminen.
-Se on reliikki, mutta iso reliikki kuntataloudessa, noin 300 miljoonaa euroa, Reina sanoo.
-Keinoja on. Kannattaisi katsoa rakenteellisesti muitakin tapoja kuin vain suoraan valtionrahoituksen lisääminen. Tai tehdä yhdistelmä, joka toimisi.
Normitalkoista oikeita tuloksia?
Toinen tärkeä asia, jota tulisi kehysriihessäkin päätöksin vauhdittaa, on kuntien normitalkoot. Ehdotuksia kuntien tehtävien helpottamiseksi tuli helmikuun puolivälin määräaikaan mennessä yli 600. Vaikkei kaikkia vastikään tulleita ehdotuksia ehdittäisi syynätä, olisi tärkeää, että asia otetaan vakavasti, Timo Reina sanoo.
-Olisi tärkeää, että lisättäisiin kuntien liikkumatilaa ja sitä kautta voitaisiin vaikuttaa kustannuskehitykseen.
Normien purkamiseen liittyviin toimenpiteisiin on asetettu odotuksia myös valtionhallinnossa. Reina uskoo, että normitalkoilla voisi saada oikeita tuloksia aikaan.
-Vaikka suuruusluokista on vaikea sanoa, puhutaan isosta tuottavuuspotentiaalista, kun asiat voidaan tehdä vaikuttavammin, hän muistuttaa.
-Kuntien kustannukset ovat yli 20 miljardin euron luokkaa. Jo prosentti siitä on yli 200 miljoonaa, hän vertaa.
Mahdollisia tarkasteltavia asioita voisivat olla erilaiset mitoitukset ja kelpoisuusvaatimukset tai työllisyyspalvelun palveluprosessin keventäminen.
Reina muistuttaa, että on kuitenkin tärkeää, ettei käy niin, että rahoitusta leikataan ja tulevaisuudessa tehdään normienkevennyksiä.
-Niiden pitää olla aitoja eikä toivotaan, toivotaan -juttuja. Ja ylipäätään lähtökohtana pitää olla, että hyöty jää vahvistamaan kuntataloutta.
Keskustelua kehysiirhestä ja muista kuntatalouden ajankohtaisista asioista käydään torstaina Kuntaliiton Taloustorstaissa, jota voi seurata suorana videolähetyksenä klo 9.30 alkaen. (Linkki lähetykseen)
Kuntien valtionosuudet tulisi luoda nollasta. Valtio määrää tehtävät ja rahoittaa ne. Hankehumpasta eroon ja panokset laadukkaaseen perusrahoitukseen. Yhteisöverotuoton voisi siirtää kokonaan valtiolle, ja kompensoida se laskemalla valtionveroa – kunnat nostaisivat kuntaveroa. Keskimäärin veronmaksajalle +-0, mutta loppuisi valitus siitä mihin kuntaan mikäkin yritys veronsa maksaa.