Kuntatalous kulkee hyvään suuntaan mutta löysätä ei voi. Jo parin vuoden päästä edessä voi olla aiempaa tiukemmat uudet tavoitteet, Minna Punakallio sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntatalousohjelmassa kuntatalouden kehitysarvio 2017–2021 on historiallisen hyvä! twiittasi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio 2. toukokuuta.

Kuntatalousohjelma on valtiovarainministeriö laatima painelaskelma, jossa tarkastellaan kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion toimenpiteiden vaikutuksia. Laskelma tehdään puolivuosittain.

Kuntalehti kysyi Minna Punakalliolta muutaman kysymyksen tuoreimmasta, 28. huhtikuuta julkaistusta kuntatalousohjelmasta. Hyvistä näkymistä huolimatta kunnat eivät voi Punakallion löysätä taloudenpitoaan, sillä ennusteeseen on jo sisällytetty kuntien lisäsäästöt.

Onko nyt tapahtunut selvä käänne kuntatalouden kehitysnäkymissä? Jos on, mikä sen selittää?

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Kuntatalouden kehitys on ollut jo usean vuoden ajan odotettua parempaa. Kehitystä ovat selittäneet kuntien omat sopeutustoimet, hallituksen sitoutuminen kuntatalouden tasapainottamiseen sekä kuntien toimintojen yhtiöittämisiin liittyvät vaikutukset. Nämä ovat jo yksinään parantaneet kuntatalouden kehitysnäkymiä. Kevään kuntatalousohjelmassa sote-muutos sisällytettiin ensimmäistä kertaa kuntatalouden kehitysarvioon. Se parantaa painelaskelmatyyppistä ennustetta, sillä kuntien kehitysarvioista poistuu vuonna 2019 suurin menojen kasvupaineita aiheuttanut tekijä: väestön ikääntymisestä aiheutuva sote-palvelujen kysynnän kasvu.

Voivatko kunnat tämän laskelman perusteella löysätä omaa taloudenpitoaan?

Eivät valitettavasti voi, sillä ennusteeseen sisällytetty kehitysura edellyttää lisäsäästöjä ja -toimia kunnilta jo ennen vuotta 2019. Oletettuja säästöjä vastaavasti leikataan ennakoivasti myös kuntien valtionosuuksia. Lisäksi kunnille on rakennettu sote-muutoksen liittyen kannustin pienentää sote-palvelujen järjestämiskustannuksia vuoteen 2019 mennessä. On muistettava myös, että viimeistään jo parin vuoden kuluttua kuntataloudelle asetetaan uudet hallitusohjelmatavoitteet ja toimet. Mitä todennäköisemmin ne tulevat olemaan entistä tiukempia.

Joko sote-uudistuksen vaikutukset ovat tässä mukana?

Sote-uudistus on kuntatalouden kehitysarviossa mukana ensimmäistä kertaa.

Mitkä ovat keskeisimmät uhat kuntatalouden suotuisalle kehitykselle?

Lyhyellä aikavälillä keskeisenä uhkana on se, että kunnat eivät pysty tuottamaan kehitysuraan sisällytettyjä säästöjä esimerkiksi kikystä tai erikoissairaanhoidon keskittämisestä. Pidemmällä aikavälillä keskeisin uhka on sote-valmisteluun ja uuteen hallintoon liittyvien kustannusten paisuminen ja sote-uudistukseen liittyvien säästötavoitteiden epäonnistuminen, sillä molemmat nyhdetään lopulta suurelta osin kuntien rahapussista.

Näkyykö kuntien eriytymiskehitys millään tavoin painelaskelmissa?

Valtiovarainministeriö ei pystynyt aikataulusyistä tekemään kuntakohtaisia painelaskelmia vuodesta 2019 eteenpäin. Ne tuotetaan kesällä, erillisenä kuntatalousohjelman liitteenä. Tyypillisesti aikaisemmin tehdyissä painelaskelmissa pienet kunnat ovat asettuneet suurimpien sopeutuspaineiden eteen.

Millä mielellä kuntataloudesta kiinnostuneen pitäisi seurata Ranskan vaaleja sunnuntaina? Onko vakaa Eurooppa elinehto kuntatalouden suotuisalle kehitykselle?

Kuntatalouden tila hengittää ja elää tiiviisti yhdessä muun kansantalouden kanssa. Se voi sitä paremmin, mitä paremmalla tolalla on työllisyys ja talouskasvu. Yhtenä vaihtoehtona Ranskan vaaleissa on epävarmuuden ja protektionismin lisääntyminen, mikä heikentäisi väistämättä Euroopan juuri virinnyttä talouskasvua. Epävakaa Eurooppa ei ainakaan helpota kuntatalouden kehitysnäkymiä Suomessa.

Kuntatalousohjelma 2018–2021

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*