Kuntatyyppiverkostot yksimielisiä: TE-palvelujen järjestämisvastuu annettava jokaiselle kunnalle – Helsingin Vartiainen: Työnteon kannusteisiin ja verotukseen uskallettava puuttua
TE-palvelujen järjestämisen on tarkoitus siirtyä kuntien vastuulle. Kuntakentällä toivotaan, että jokainen kunta saisi järjestämisvastuun, kun lakiluonnoksessa vastuu edellyttäisi 20 000 henkilön työssäkäyntialuetta. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntatyyppiverkostot ovat lausuneet kantansa lausuntokierroksella olevasta TE-palvelut 2024 -uudistuksen esitysluonnoksesta.
Kuntatyyppiverkostot ovat yksimielisiä siitä, että TE-palvelujen järjestämisvastuu tulee olla jokaisella kunnalla.
Kuntatyyppiverkostojen lausunnon mukaan vaadittu 20 000 henkilön työvoimapohja ei ole perusteltu eikä tue uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Lausunnossa muistutetaan, että lainsäädännön tulee mahdollistaa sopimuksiin perustuva yhteistyö.
Kuntapohjaiseen malliin siirtyminen sinänsä saa kuntatyyppiverkostojen tuen. Uuden mallin arvioidaan tuovan työkaluja kuntien elinvoiman ja työllisyyden kehittämiseen. Kuntatyyppiverkostot ovat yhtä mieltä myös siitä, että rahoituksen tulee kulkea käsi kädessä järjestämisvastuun kanssa ja kannustaa kuntia edistämään työllisyyttä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Rahoitusta ja järjestämisvastuuta ei saa erottaa toisistaan. Kuntien välinen sopimuksellinen yhteistyö riittää, emmekä tarvitse Suomeen yhtään uutta hallinnollista tasoa. Kunnat osaavat sopia mahdollisesta yhteistyöstä itse, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
Kuntatyyppiverkostot ovat kuntajohtajille- ja päättäjille kohdennettuja ja perustuvat vertaisuuden, kehittämisen ja vaikuttamisen tarpeisiin. Kuntatyyppiverkostoja ovat suurten kaupunkien kaupunkipoliittinen työryhmä, Kehyskuntaverkosto, Seutukaupunkiverkosto, Pienten kuntien verkosto sekä Ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien verkosto.
C21-kaupungit: Valta ja vastuu tasapainoon
Myös C21-kaupunkien eli Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat pitävät uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta ryhmän mukaan toteutuksen valuviat on mahdollista vielä korjata ennen kuin hallituksen esitys etenee eduskunnan käsittelyyn.
C21-kaupukien mukaan on oleellista, että kunnat saavat sopia TE-palveluyhteistyöstä kaikkia kuntalain yhteistoimintamuotoja käyttäen. Tämä ei vaikuta kansalaisten mahdollisuuksiin saada laadukasta palvelua eri puolilla maata.
-Näemme suurimmissa kaupungeissa parhaana mallin, jossa järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulee jokaiselle kunnalle, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
Kaupungit, joiden työvoiman määrä olisi vähintään 20 000 henkilöä, voisivat järjestää palvelut itsenäisesti, mutta tätä pienemmät kunnat sopisivat tehtävän hoitamisesta yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminnasta sopivien kuntien yhteisen työvoiman määrän tulisi olla vähintään 20 000 henkilöä.
C21- kaupungit muistuttavat, että TE2024-uudistus ei ratkaise kaikkia työmarkkinoiden haasteita, ja järjestämisvastuun siirron lisäksi Suomi tarvitsee paljon muita työllisyyttä vahvistavia toimia.
-Työnteon kannusteisiin ja verotukseen tulee olla valmis puuttumaan rohkeasti, jos Suomen työllisyysaste halutaan nostaa pysyvästi pohjoismaiselle tasolle. Uudistuksen rahoitusmallin myötä kasvava kunnan taloudellinen vastuu työttömyydestä ja kyky vaikuttaa työllisyyden kehitykseen tulisi olla esitettyä paremmin tasapainossa ja kuntien tulisi saada paremmat ja vaikuttavammat työkalut työllisyydenhoitoon, linjaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
Aiemmin aiheesta:
