Kuntaverokertymän kuopasta tulossa pysyvä - Suomen nuorin kunnanjohtaja kuvailee vaikutusta musertavaksi ja ennustaa kuntien joutuvan selviytymiskamppailuun

Kunnissa viime viikkoina suurta hämmennystä aiheuttanut verokertymäennusteen vajoaminen aiheuttanee näillä näkymin reagointia myös ensi vuonna, sillä kuopasta on tulossa pysyvä.

Kuntaliiton tuoreen ennusteen mukaan kunnallisverokertymä on jäämässä jopa 600-700 miljoonaa euroa odotettua pienemmäksi. Tuon verran tälle vuodelle odotettuja verotuloja olisikin tulossa kuntien tileille tämän vuoden sijasta vasta ensi vuoden puolella.

Syynä ovat ongelmat tulorekisterin käytössä sekä ennakonpidätyskäytännön, ns. verokorttiuudistuksen, muutoksen vaikutukset.

Vaikka rahat tulevat tilille ensi vuonna, verokertymän kuoppa ei häviä, kertoi Kuntaliiton verotuksen kehittämispäällikkö Jukka Hakola Kuntamarkkinoilla verotusta käsitelleessä tietoiskussa torstaina.

– Tämän vuoden kuoppa ei kuroudukaan umpeen ensi vuoden puolella, Hakola sanoi.

– Tämä uusi ennakonpidätysmenettely jatkuu samanlaisena tästä eteenpäin. Jos ihmisten käytös ei muutu, ennakot kertyvät alhaisempina myös seuraavina vuosina. Kuluvan vuoden ennakonpidätysten taso laskee tuon verran pysyvästi muutoksen johdosta, Hakola kertoo Kuntalehdelle.

– Tämän vuoden kuopasta on tulossa pysyvä.

Hakolan mukaan kuntien on sisäistettävä asetelma, kun ne miettivät talouttaan vastaisuudessa. Ennakot jäävät alhaisemmiksi, mutta toisaalta edellisen vuoden verot suurin piirtein vastaavasti paikkaavat vajeen.

”Summasta tulossa kuntahistorian heikoin”

Verohallinnon selvityksen mukaan tulorekisterin ongelmien osuus kertymäennusteen vajoamisessa on noin kuudesosa. Loppu johtuu ennakonpidätyskäytännön muuttumisesta, jonka vaikutusta ennakonpidätysten kertymiseen ei verohallinnossa osattu ennakoida.

Kuntaliiton verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell arvioi Kunta.tv:n haastattelussa, että isoissa it-uudistuksissa on aina odotettavissa, että kaikki ei mene heti putkeen.

Tulorekisterin käytön ja ennakonpidätyskäytännön uudistamisessa hankaluudet ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin kenellekään juolahti mieleen.

– Kunnista tulee yhteydenottoja, Montell tiivistää.

Montellin mukaan ennustetta käänsi pessimistisemmäksi se, että ennakonpidätysmenettelyyn ei voida vaikuttaa samalla tavalla kuin tulorekisterin käyttöön liittyvään ilmoitusvajeeseen.

Tekniset ongelmat verokertymien kanssa ovat uusi lisämauste kuntien talousongelmiin, joita näyttää riittävän muutenkin lähitulevaisuudessa.

Edessä voi olla vielä synkempi saldo kuin viime vuonna, jolloin kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen.

– Summa kokonaisuudesta tulee olemaan kuntahistorian heikoin, varoitti torstaina Kuntamarkkinoilla kuntatalouden muuttujia arvioita esitellyt Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Punakallio sanoi nykytilanteen ”huutavan sopeutustoimia” lähivuosina.

Vaikeassa tilanteessa ensi vuoden talouden suunnittelu on erityisen haastavaa. Nyt taloutta mietitään tilanteessa, jossa verokertymästä vallitsee epävarmuus.

– Tämänhetkisen ohjeen mukaan kunnat eivät voi kirjata tänä vuonna tilittämättä jäävää verotulo-osaa tuloksi tänä vuonna. Se aiheuttaa, että tulos menee miinukselle aika monessa kunnassa, sanoi Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta Kunta.tv:n haastattelussa torstaina.

– Meiltä siirtyy yli puolen veroprosentin verran verotuloja ensi vuoden puolelle, ja se vaikuttaa tämän vuoden tilinpäätökseen merkittävästi, Syvävirta sanoi.

”Musertava vaikutus”

Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen kuvailee verokertymäennusteen vaikutusta musertavaksi.

– Pelkästään sen takia jäisimme yli miljoona euroa alijäämäiseksi, Heinonen kertoo vaikutuksen Nousiaisissa.

Hän muistuttaa, että toistaiseksi puhutaan arviosta. Tilanne tarkentuu tilinpäätöstä tehdessä.

Yleisellä tasolla hän kuvailee tunnelmia synkiksi muuallakin.

– Mitä olen kuntajohtajien kanssa keskustellut, niin kuntien näkymät ovat historiallisen huonot. Synkältä näyttää ja tiedossa on selviytymiskamppailua.

Yksi kamppailussa auttavista asioista olisi Heinosen mukaan sote-uudistus kuntavetoisesti.

– Ainoa selkeästi positiivinen näkymä kuntien taloudessa on valtionosuuksien nousu, Heinonen viittaa ensi vuonna näillä näkymin tiedossa olevaan noin miljardin euron palautukseen peruspalvelujen valtionosuuksiin.

Nousiaisissa tämä tietäisi noin miljoonan euron lisäystä valtionosuuksiin tästä vuodesta. Ilo siitä jää lyhyeksi.

– Alustavan esityksen mukaan sote ja erikoissairaanhoidon palvelut syövät ensi vuonna sen miljoonan. Sote-puolella on järkyttävä kustannuspaine, Heinonen kuvailee.

Heinonen, 26, aloitti tammikuussa Nousiaisissa ja on Suomen nuorin kunnanjohtaja.

– Tämä on ollut shokkialku. Tammikuusta alkaen on tultu monta kertaa talousluvuissa alaspäin. Kuntatalous on kääntynyt yllättävän nopeasti.

Valtiolta toivotaan ”jonkinlaista ratkaisua”

Pääministeri Antti Rinne, sd., totesi Kuntamarkkinoilla puoluejohdon paneelissa keskiviikkona, että valtio selvittää, miten kuntia voitaisiin tukea verokertymän heiton kirjaamisessa.

Muhoksen Jukka Syvävirta toivoo, että valtiolta ”tulisi jonkinlainen ratkaisu”.

– Mielellään hyvissä ajoin, ennen kuin tilinpäätös tehdään lopulliseen muotoon.

Pääministeri Rinne viittasi puoluejohdon paneelissa myös siihen mahdollisuuteen, että valtion lisätalousarviosta autettaisiin kuntia.

– Molemmissa asioissa on selvitystyö käynnissä ja pyritään reagoimaan, että ehkä jo tämän vuoden puolella kolmannessa lisätalousarviossa korjataan tilanne tässä suhteessa, että ei tulisi kunnille vaikeuksia tämän asian suhteen, Rinne sanoi.

Tietoa siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ei vielä ole.

-En tiedä, mitä rahaa se on ja mistä se irrotettaisiin. Sillä tavalla olisi mahdollista täyttää tämän vuoden kuoppaa ja siirtää sitä edemmäksi, Kuntaliiton Jukka Hakola sanoo.

Ensi vuonna odottaa näillä näkymin joka tapauksessa sama kuoppa kunnallisverokertymässä.

– Syntyy uutta vajetta. Sitä ei saada kurottua umpeen niin kauan kuin kunnat ovat olemassa, Hakola sanoi Kuntamarkkinoilla.