Kuntien säästöpaineet iskevät kuntalaisten hyvinvointiin – Kova säästölista puhuttaa Kotkassa, Petäjävesi menetti 10 prosenttia valtionosuuksistaan parissa vuodessa
Kuva: Ville Miettinen
Kotkamillsillä menee hyvin, mutta Kotkan kaupungin talous on pahasti pakkasella. Kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan kaupungin elinvoima-asioihin voidaan keskittyä tosissaan vasta, kun talous on tasapainossa. Sirviön esittämässä tasapainotusehdotuksessa säästöt kohdistuvat henkilöstön lisäksi mm. teatteriin, kirjastoon ja uimahalliin.
Kotkan kaupunginhallitus saa maanantaina toistamiseen käsittelyynsä kaupunginjohtaja Esa Sirviön esityksen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaksi.
Kaksi viikkoa sitten esitys jäi pöydälle. Sittemmin esitys on hieman loiventunut, mutta kovista leikkauksista siinä puhutaan edelleen: kohteena ovat niin varhaiskasvatus kuin perusopetus, niin liikunta- kuin kulttuuripalvelut. Ja tietysti henkilöstö.
Sirviöllä on ollut monella tapaa vauhdikas alku Kotkassa, jonka johdossa hän aloitti viime keväänä.
Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa sote-kuntayhtymä Kymsote, johon siirtyivät kaikki Kymenlaakson kuntien sote-palvelut. Kymsoten budjetin laadinta viivästytti omalta osaltaan jonkin verran Kotkan kaupungin budjetin laadintaa.
– Kun budjetti saatiin laadittua, näkyi realistisella tavalla, missä ollaan, Sirviö sanoo.
Se realisimi näkyy leikkauslistassa, joka on nostanut kaupunginjohtajan tikunnokkaan mutta saanut myös ymmärrystä. Kaupungin alijäämä tälle vuodelle oli hyväksytyn budjetin perusteella 5 miljoonaa euroa. Alijäämä on myös rakenteellista. Kotka on aiempina vuosina saanut tuloksensa näyttämään todellisuutta paremmalta mm. kertaluonteisilla myynneillä niin konsernin sisällä kuin sen ulkopuolelle.
– Kotkan kohdalla syyt ovat kertyneet vuosien aikana. Pidemmällä aikavälillä kulurakenne on muodostunut sellaiseksi, että sitä joudutaan nyt tarkastelemaan, Sirviö taustoittaa kovaa säästötarvetta.
Sirviö sanoo, että kun vastuualueiden johdon kanssa haettiin ehdotuksia säästökohteista, oli selvää että ne tulevat herättämään keskustelua. Ja niin on käynyt.
Lauantaina Kymen Sanomat uutisoi, että Kotkan kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajat ovat jo keskenään päättäneet, että ne eivät suostu varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta leikkaamiseen esitetysti. Esitykseen kuuluu mm. määräaikaisten koulunkäynnin ohjaajien vähentäminen, koulupsykologien palkkaamatta jättäminen ja määräaikaisten opettajien vähentäminen.
Lisäksi esitettäviä säästökeinoja ovat mm. koko henkilökunnan lomauttaminen, uimahallin sulkeminen Kotkan keskustasta, leikkaukset kaupunginteatterin tukeen ja avoinna olevan kulttuurijohtajan viran täyttämättä jättäminen ainakin toistaiseksi.
Sirviön mukaan lähtökohta on, että lainmukaiset palvelut turvataan.
– Mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri, että joissain asioissa on edessä selkeä palvelujen tason lasku.
”Ei pidä paikkaansa, ettei kunnilta ole leikattu”
Keski-Suomessa Petäjävedellä tilanne on tuttu. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudet laskevat tälle vuodelle 10 prosenttia vuoden 2017 tasosta, kertoo kunnanjohtaja Eero Vainio.
Kunta on säästänyt perusopetuksesta jättämällä täyttämättä lähes kaikki eläköitymiset niin opetuspuolella kuin kiinteistöhuolella, korottanut vesimaksuja reippaasti ja hakenut muutenkin säästöä kaikista mahdollisista paikoista
– Merkittävistä säästöistä huolimatta alijäämäisiä talousarvioita tehdään.
Vainio muistuttaa, että erittäin moni kunta tekee alijäämäisiä tilinpäätöksiä.
– Ja erittäin monessa paikassa valtionosuudet ovat laskeneet hyvinkin ripeästi. Ei pidä alkuunkaan paikkaansa, ettei kunnilta olisi leikattu.
Pääministeri Juha Sipilän, kesk., taannoinen kommentti, että hallitus ei ole leikannut kuntien taloudesta, on herättänyt runsaasti keskustelua.
Vainio muistuttaa, että hallitus toisensa perään on jatkanut valtionosuuksien laskemista ja sälyttänyt vastuuta julkisen talouden tasapainottamisesta ja säästöpäätöksistä kunnille kuitenkin tinkimättä lakisääteisistä tehtävistä.
– Tällöin kunnat ovat pakotettuja tekemään sopeutustoimia.
Säästöt murentavat hyteä
Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu, kuntien vastuulle on jäämässä niin sanottu hyte, eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Siis esimerkiksi juuri kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, joista monissa kunnissa juuri nyt leikataan, koska jostain on pakko leikata ja niistä voidaan leikata.
Eero Vainio arvioi, että säästöpaineet syövät jo valmiiksi kunnan hyte-työtä.
– Siinä on sote-uudistuksen näkymä. Valtionosuuksien pieneneminen pakottaa etsimään säästöjä, ja sote-uudistuksessa ei ole kunnille kovin paljon kannusteita hyte-työhön. Esimerkiksi nyt kunta hoitaa hyvin vaikkapa perhetyötä tai tukee liikuntahyvinvointia, kun sillä on suora yhteys terveydenhoitomenojen kehitykseen. Sote-uudistuksen jälkeen tämä selkeä draiveri lakkaa olemasta ja ennalta ehkäisevän työn tekeminen muuttuu enemmän hyveeksi, Vainio ennustaa.
Petäjävedellä säästö purevat myös siten, että eläkkeelle jääneen vapaa-aikajohtajan tilalle ei palkattu ketään.
– Se on kaikki pois kuntalaisten palvelemisesta liikunnan ja kulttuurin saroilla. Kaikkialla siellä, mikä ei ole lakisääteistä, etsitään säästöjä.
Kaupungeissakin taantumaa
Kotkassa on Esa Sirviön mukaan niin kova tarve saada talous tasapainoon kolmen vuoden aikana, että vasta kun siinä ollaan valmiita, voidaan keskittyä varsinaisiin elinvoimatekijöihin. Tasapainottamisohjelmaan kuuluu myös elinvoimalautakunnan lakkauttaminen.
– Talouden tasapainottamisesta on tullut palautetta, että sillä ollaan viemässä pitovoima- ja vetovoimatekijöitä. Näyttää kuitenkin, etteivät ne viime vuosina ole kauheasti pitäneet ja vetäneet tähänkään mennessä. Ja kun näyttää, että tällä rakenteella tahkoamme pakkasella kaupungin talouden kanssa, ei kohta ole niitä tekijöitä senkään vertaa.
Kotka kuuluu suurimpien kaupunkien C21-verkostoon, jossa ryhmässä sen työttömyysluvut ja sairastuvuusindeksi ovat kärkipäätä. Väkiluku on laskussa, yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä jyrkässä nousussa.
– Isoissakaan kaupungeissa ei ole pelkkää kasvua, vaan on myös taantumaa, Sirviö muistuttaa.
– Siinä mielessä nykyinen valtionosuus-järjestelmä ei tunnista kaikkea. En usko että sellaista valtionosuusjärjestelmää tuleekaan, joka elää reaaliajassa.
Erilaiset velvollisuudet erilaisissa kunnissa?
Jotain valtionosuuskysymykselle kuitenkin aiotaan tehdä. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt valtionosuusjärjestelmän uudistamisen esiselvityksen. Perjantaina VM:n kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö Jani Pitkäniemi kirjoitti verkkokolumnissaan, että kuntien tulevaisuuden näkymistä on perustelua tehdä kokonaisvaltainen, tuoreimpiin väestöennusteisiin sekä erillisiin selvityksiin ja tutkimuksiin perustuva yhtenäinen kansallinen tilannekuva-arvio.
Arvion pohjalta voisi Pitkäniemen mukaan edetä siten, että tehdään yli hallituskausien ulottuvat ja parlamentaariseen valmisteluun perustuvat poliittiset valinnat siitä, millä keinoilla sekä kasvavien että väestöä menettävien kuntien erilaiset ongelmat pystytään jatkossa hallitsemaan.
Pitkäniemen mukaan erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien ongelmia ei kyetä ratkaisemaan samoilla keinoilla, ja siksi on pohdittava tarkasteltava muun muassa, voisivatko kuntien lakisääteiset peruspalvelut olla erilaisia kunnasta riippuen.
Läpinäkyvyyttä leikkauksiin
Eero Vainio toivoo, että seuraavalla hallituskaudella hallinnon uudistamisessa perehdyttäisiin läheisyysperiaatteeseen; millä tasolla mikäkin palvelu on järkevintä tuottaa.
– Sote-kokonaisuudessa vanhustenhuollon ja perhetyön siirtäminen maakunnan vastuulle ei ole mielekästä. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ja perhetyön läheisen yhteyden säilymien olisi erittäin tärkeää.
– Terveydenhuollon integraatio ja esimerkiksi raskaiden vammaispalvelujen järjestäminen maakunnan tasolla on mielekästä, ja siihen löytyy alueilta tukea.
Toimilta, jotka vaikuttavat kuntatalouteen, Vainio toivoo tulevalla hallituskaudella läpinäkyvyyttä.
– Sikäli kun valtionosuuksien säästölinja jatkuu, toivoisi että sitä ei yritettäisi pukea muuksi. Se mitä tehdään, tulisi tehdä avoimesti ja oikeilla nimillä.
Lisätty 4.2. klo 22.45: Kotkan kaupunginhallitus karsi useita kohteita Esa Sirviön esittämästä säästölistasta
Lue myös:
VM:n virkamiespuheenvuoro: Julkista taloutta on yhä vahvistettava