Kuva: Vesa Ranta
Katariina Hurtig kävi joulukuussa 2017 uusimassa reseptin Keminmaan terveyskeskuksessa, jonka kiinteistön kunta oli myynyt sote-yhtiö Mehiläiselle. Kiinteistöjen myynti yksityisille firmoille on yleistynyt kunnissa. Taustalla on mm. halu pitää palvelut kunnassa. Useisiin kuntien myymiin sote-kiinteistöihin on rakennettu tai luvattu rakentaa vanhusten hoivayksikkö.

– Myös tämä hallitus on leikannut kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Melkoista harhaanjohtamista väittää toisin.

Näin twiittasi Kuntaliiton kuntatalousosaston valtionosuusasiantuntija Sanna Lehtonen sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä, kesk., oli Ylen Pääministerin haastattelutunnilla kiistänyt, että julkisuuteen nousseet hoivapalvelujen vakavat epäkohdat olisivat mitenkään seurausta hallituksen tekemistä leikkauksista.

Sipilä piti selvänä, että vanhustenhoidon puutteiden takana eivät ole ”mitkään leikkaukset”.

– Hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään, [hallitus] on pitänyt huolen siitä että kuntien rahoitusasema säilyy.

– Nyt kuntien pitää olla äärimmäisen huolellinen siinä, kun ulkoistuksia tehdään, Sipilä muistutti.

Hieman myöhemmin, kun toimittaja kysyi pääministeriltä JHL:n kannanotosta, jossa vaadittiin kuntien rahoituksen turvaamista peruspalveluista huolehtimiseen, Sipilä toisti viestinsä.

– Tosiaan näitä leikkauksia syytetään kaikesta. Täällä ei tosiaankaan ole mitään leikkauksia takana. Kuntien rahoitusasema on parantunut tämän vaalikauden aikana. Ja kuntien edellytykset huolehtia myöskin vanhuksista on parantunut tämän vaalikauden aikana.

Sanna Lehtosen mukaan ydinkysymys on, vähennetäänkö valtion menoja – siis kuntien valtionosuuksia – avoimesti vai salaa.

Lue myös: Maakuntauudistuksen odotetaan lisäävän valvontaa – ja vaativan lisää henkilöstöä valvontaan

Sipilän ja Kataisen hallituksilla sama lopputulos

Kuntien talouden kannalta kummankin kahden edellisen hallituksen päätökset ovat johtaneet samaan lopputulokseen: valtionosuuslainsäädäntöä on muutettu siten, että ko. hallituksen päätöksellä hyväksytty uusi lainsäädäntö tuottaa kunnille vähemmän valtionosuuksia, mitä aiempi lainsäädäntö olisi tuottanut, Lehtonen muistuttaa.

Jyrki Kataisen hallitus toteutti leikkauksen suoralla leikkauksella, joka alensi valtionosuusprosenttia ja täten vaikutti kaikkiin kuntiin euroa/asukas yhtä paljon. Tämä on brutaali, mutta läpinäkyvä ja helposti todennettavissa oleva tapa vähentää valtion menoja kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Päätökseen ei liittynyt huojennuksia kuntien kustannuksiin, vaan kunnille itselleen jäi tehtäväksi joko vähentää menoja vastaavasti tai lisätä muita tuloja valtionosuusvähennystä vastaavasti, Lehtonen sanoo.

– Juha Sipilän hallitus toteutti leikkauksen mutkien kautta. Indeksijäädytyksen takia kunnilta jää tuloja saamatta, vaikka kustannukset kasvavat. Laskennalliset kiky-säästöt perustuvat ”toivotaan toivotaan” -kuvitteellisiin kustannussäästöihin (erityisesti 6 minuutin työajan pidennyksen osalta). Kustannustenjaon tarkistus on niin vaikea laskenta, että sen kautta tulevan kaksinkertaisen leikkauksen vain ammattilainen tajuaa.

Sipilän hallituksen tapaa leikata Lehtonen pitää salakavalana ja ovelana tapana, sillä siitä on vaikeampi jäädä kiinni, kun ”missään ei lue että me olisimme leikanneet”.

– Toisaalta se, että päätökseen liittyy edes kuvitteellisia huojennuksia kuntien kustannuksiin, tekee tavasta ”vähemmän brutaalin”.

Leikataan kummin tahansa, vaikutus on sama, Lehtonen summaa.

– Valtaa pitävä hallitus säätää uuden lain, joka tuottaa vähemmän valtionosuuksia kunnille, mitä aiemmin voimassa ollut laki olisi tuottanut.

Myös VM totesi kuntien ahdingon

Ylipäätään kuntien rahoitusasema ei talouden asiantuntijoiden mukaan vaikuta ihan niin hyvältä, kuin pääministeri antoi ymmärtää.

Valtiovarainministeriön (VM) joulukuussa antaman talouskatsauksen perusteella kuntien kansantalouden tilinpidon mukaisten tulojen ja menojen erotus paisui viime vuonna yli miljardin euron vuodesta 2017.

Vaikka valtionosuudet ja verotulot ovat kutistuneet, tämän suuruinen sukellus tuli yllätyksenä myös Kuntaliitossa.

– Näin suuri heikkeneminen alkaa olla jo hyvin poikkeuksellista, kun taustalla ei ole mitään lamaa tai muuta dramatiikkaa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kommentoi Kuntalehdelle viikko sitten.

Rahaministeriön arvion mukaan kuitenkin myös tänä vuonna kuntien talous on suuren haasteen edessä, vaikka verotulojen ennustetaankin nousevan. Sote-palvelutarve kasvaa edelleen, kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset päättyvät ja kunta-alan palkkoja korotetaan. Valtionavut laskevat yhä vuodesta 2018, eikä valtionosuuksiin tänäkään vuonna tehdä indeksikorotuksia.

Arvokeskustelu vaalien alla?

Kristiinankaupungissa, joka otti vastattavakseen hoivakoti Ulrikan toiminnasta siihen asti, kunnes Esperi Caren toimilupa yksikössä joskus palautetaan, perusturvajohtaja Christian Lindedahl on saanut vastata viime päivinä ahkerasti puhelimeen.

Lindedahl ei halua ottaa kantaa pääministerin väitteeseen leikkausten olemattomasta vaikutuksesta.

– Mutta voin puhua monen kunnan puolesta: rahoitusta ei ole riittävästi. Jos valtionosuus pienenee, se raha pitää saada jollain toisella konstilla, Lindedahl sanoo Kuntalehdelle.

Tiukasta säästölinjasta seuraa ennemmin tai myöhemmin laadun heikkeneminen, Lindedahl muistuttaa.

Sanna Lehtonen peräänkuulutti syksyllä Kuntalehdessä keskustelua arvoista, siitä mihin todella halutaan laittaa rahaa.

Eduskuntavaalien lähestyessä tämä keskustelu tulisi käydä laajasti, sanoo myös Christian Lindedahl.

– Kyllä tämä on arvoista kiinni. Siitä mihin ollaan valmiita satsaamaan.

Lindedahl ei suhtaudu erityisen luottavaisesti sote-uudistukseen, jossa hänen mukaansa laitetaan uusjakoon puutteelliset resurssit. Hän pelkää, että tehokkuusajattelu perusturvan puolella ”voi kostautua pahasti”.

– Kustannukset laukkaavat, kun ne siirtyvät nopeasti erikoissairaanhoidon puolelle.

Esperi Caren tapaus on herättänyt voimakasta keskustelua.
Oppositiopuolue SDP harkitsee välikysymystä vanhustenhoidon tilasta.

 VOS-järjestelmän kompensaatiomenettely hämää

Tällä hallituskaudella on tehty uusia kuntien valtionosuuksia leikkaavia päätöksiä 850 miljoonan euron edestä.

Sanna Lehtosen mainitsemista laskennallisista kompensaatiosta kuntien valtionosuusleikkauksiin kiky-sopimuksen lomarahasäästöt muodostavat 315 miljoonaa euroa ja työajan pidennys laskennallisesti 182 miljoonaa euroa.

Valtionosuusjärjestelmää on myös alettu käyttää yhä enemmän veromenetysten kompensointiin. “Verokompensaatioiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. 8,37 miljardin euron valtionosuudesta vuonna 2019 jo lähes 40 prosenttia, 3,26 miljardia euroa ei itseasiassa olekaan ”oikeaa valtionosuutta”, kustannus- ja tuloeroja tasaavaa perusrahoitusta, vaan valtionosuuden ohessa kunnille maksettuja verokompensaatioita. Kun valtionosuuden kokonaismäärästä erotetaan kompensaatiot, havaitaan, että oikean, kompensaatioista puhdistetun valtionosuuden määrä on vähentynyt yli miljardilla eurolla (-17 %) vuosina 2013-2019”, Sanna Lehtonen kirjoitti blogissaan syksyllä.

Tänä vuonna kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 8 389 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa oli 8 459 milj. euroa. Kuntien valtionosuudet vähenevät -70 milj. euroa (-0,8 %, 13 €/asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Valtion kuntatalousohjelman mukaan valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta tänä vuonna 254 miljoonaa euroa.

Sipilän hallitus peri Kataisen hallituksen tekemät 1 484 miljoonan euron valtionosuusleikkaukset vaikutuksineen. Sipilän hallitus ei näitä leikkauksia kumonnut. Se on leikannut valtionosuuksia lisää. Nykyisen ja viime hallituskauden aikana kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet päättämässä peruspalvelujen valtionosuusleikkauksista. (Kuvio: Mikko Mehtonen ja Sanna Lehtonen, Kuntalliitto).

LUE MYÖS:

Kuntien erilaistuminen haastaa valtionosuusjärjestelmän – “Pitäisi tehdä arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä”

Valtionosuuksien pieneneminen pakottaa kunnat vimmaiseen sopeuttamiseen

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Noiden leikkausten mieltäminen konkretian kautta auttaisi ymmärtämään leikkausvaikutusten mittasuhteita. Tämän hallituskauden aloittaessa 2015 vos-leikkausten kustannusvaikutus edellisvuoden lopulla oli 1.118 mrd euroa, mikä on melko täsmälleen se summa, jotka kunnat käyttivät tuona vuonna nettona kaikkien lapsiperheiden sosiaalipalvelujen järjestämiseen. Tänä vuonna leikkausten vaikutus on 2.334 mrd euroa, mikä on puolestaan yli miljardin enemmän, minkä kunnat käyttivät vastaavien lapsiperheiden sosiaalipalvelujen järjestämiseen vuonna 2017. Ko. palvelujen nettokäyttökustannukset olivat tuolloin 1. 24 mrd euroa.

  2. Lähtee jo Lehtosen twiittikärjistykset politikoinnin puolelle ja sortuu opettajamaiseen sanailuun pääministeriä kohti. Tuskin kovin toimiva linja, jos on asiantuntija, eikä politiikko?
    Yleisesti ymmärrettynä leikkaus tarkoittaa piennenystä jo olemassa olevaan. Indeksijäädytys ei suoraan ole leikkaus, vaikka se ei kasvata tulevia VOS:ja. Eli en syyttäisi harhaanjohtamisesta, jos ei ole johdettu harhaanjohdettu. Kuntien taloustilannetta päätös tietysti synkistää, kun kulut nousevat muttei tulorahoitus.

  3. Tämä keskustelu valtionosuuksien leikkauksista on muistuttaa Tuntemattomassa Sotilaassa käytyä keskustelua ruoka-annosten riittävyydestä. Alikersantti Lehto toteaa, että Helsingin herrat ovat laskeneet kalorit tai kolarit tai mitä ne olivatkaan ja laskelmien mukaan sotamiehellä ei voi olla nälkä, vaikka vatsa kurnii….
    Pomarkun kunta sai vuonna 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia 6,6 m€. Viime vuonna saimme 5,4 m€ ja tälle vuodelle on tulossa 4,7 m€. Mukana erissä on järjestelmämuutoksen tasauserä. Vähennys on vuodesta 2013 noin 28 %. Samaan aikaan kuntamme väkiluku on vähentynyt 8 %. Asukasta kohti vähennys on reilusti yli 800 euroa. Mitä uskoa?
    Pääministeriä vai kuntamme kirjanpitoa?
    Eero Mattsson, kunnanjohtaja

  4. Että kehtaakin, hävytön. Kaikissa kunnissa on valtionosuudet vähentyneet. Se, että Orpo junaili Sipilän kanssa leikkaukset salakavalasti indeksien jäädyttämisenä, ei muuta asiaa miksikään.

  5. Kyllä leikkaukset voisi suoraan myöntää ja muistuttaa myös siitä, että ne ovat yksinkertaisesti välttämättömiä. Koko ajan puhutaan julkisten kustannusten sietämättömästä noususta ja että on pakko vähentää menoja – kuitenkin jokainen kunta – tai mikä tahansa konklaavi – on sitä mieltä että leikata pitää, mutta ei meiltä?!?
    Kun sitä rahaa ei ole, niin on pakko vähentää menoja tai sitten koko ajan otettava lisää velkaa. Ei vanhustenhoidossakaan ole kyse rahasta vaan kunnissakin on kyse arvovalinnoista – mitkä ovat ne asiat, joita pitää tukea ja mitä jätetään tukematta.

  6. Ai mistä otetaan? “Verot, verot, verot” tiesi historoitsija Davosin markkinoilla: Rutger Bregman, kuuklatkaa vaikka twitterinsä, ja hämmästykää ajatuksen yksinkertaisuutta ja selkeyttä. Myös Ocasio-Cortes…

  7. Hei Komppaan Sanna Lehtosta. Käytännön tasolta kunnista annetaan todelliset luvut, jotka täsmätään tilastossa tarkalleen kunnan kirjanpitoon. VM ja tilastokeskus ovat laatineet tilastointipohjat luvuille ja antaa ohjeet niiden täyttämiseen. Näin ollen Sanna Lehtonen todellakin tietää, mistä puhuu.

  8. Heh, vai hallitus ei ole leikannut kunnilta yhtään. Valtiovarainministeriö arvioi syksyn 2018 Kuntatalousohjelmassa, että valtion toimenpiteet heikentävät kuntataloutta net-tomääräisesti noin 254 milj. euroa vuonna 2019. Syksyn 2017 Kuntatalousohjelmassa vm arvioi, että valtion toimenpiteet heikentävä kuntataloutta nettomääräisesti noin 129 milj. euroa vuonna 2018. Ja nämä olivat siis vm:n kauniin optimistisia arvioita.

    Kuntalousohjelmissa on todettu myös: Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan vuodelle 2017 tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa. Kuntien menojen arvioidaan tämän seurauksena vähenevän 25 milj. eurolla ja valtionosuutta vähennetään tätä vastaavasti 6 milj. eurolla. Vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja vuonna 2017 noin 27 milj. euroa. Valtionosuudessa otetaan vähennyksenä huomioon noin 7 milj. euroa.

    Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistamisen seurauksena vuonna 2018 kuntien vanhuspalvelujen menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys.

    Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistamisen seurauksena kuntien menojen arvioidaan vuonna 2019 vähenevän vastaavasti kuin edellisenä vuonna 16,5 milj. euroa, josta valtionosuus 4,2 milj. euroa.

    Pääministerin haastettelutunnilla Sipilä piti selvänä, että vanhustenhoidon puutteiden takana eivät ole ”mitkään leikkaukset”.

  9. On niin ikävää keskustelua, että vähän huumoria joukkoon syksyn 2018 Kuntatalousohjelmasta.

    Elinkeinoverolain korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan vuodesta 2019 alkaen syksyllä 2018 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Tämän arvioidaan lisäävän yhteisöveron tuottoa vuonna 2019 noin 10 milj. eurolla, josta kuntien osuus on 3 milj. euroa. Toimenpiteellä EI KUITENKAAN OLE VAIKUTUSTA KUNTIEN VEROTUOTTOON, sillä kuntien osuutta yhteisöveron jako-osuudesta alennetaan verotuoton lisäystä vastaavasti.

  10. Kyllä siellä on oikein superkonna puhumassa “muunnettua totuutta”, kuten on nähty kiky-sopimuslupausten, työttömiin kohdistuneen ajojahdin, valtionomaisuuden “lihoiksi laittamisen”, mamubisneksen etc. etc. yhteydessä. Ja suurin puhallus on tietysti tapahtumassa vielä sote- ja yrityspalvelujen toimialoilla; avoimet piikit veronmaksajien maksettavina, yritykset ja kansainväliset yritysryppäät rahastamassa. Tarkoittaa verorasituksen kohdistumista entistä voimallisemmin pienituloisiin palkansaajiin, ja pienistä palkoista ikänsä säästäneiden vähäiseen omaisuuteen.

    Kas kummaa, hallituskauden alussa luvattua yritystukien remonttia ja tuulesta maksamisen poistamista ei tosipuheessa meinatakkaan tehdä, eikö se ollu Pekkarisen työryhmän laskelmissa kaikkine verohelpotuksineen YLI 8,0 MILJARDIA EUROA tällaisessa pienessä maassa. Ja paljonko tuosta juoksee suoraan yritysten välisinä siirtoina maasta ulos?

    Maakuntauudistukselle stoppi, terveydenhuollon järjestelmä järkiperäisenä kehittämisenä nykyiseltä pohjalta, ilman kansainvälisille keinotteluyrityksille pedattavaa rahastusautomaatio-järjestelmää.
    Kunnille lisää tehtävävaltuuksia, kyllä kunnat kykenevät huolehtimaan ihmisistä siinä missä kasvottomat suurinstituutiotkin.

  11. Hyvä avaus! Erittäin vaikeita asioita matemaattisesti ja koko valtionosuusjärjestelmä
    on erittäin vaikea “hanskata”. Sipilän tapaisen ja monen muun kommentoivan
    maallikon pitäisi varmistaa asiat moneen kertaan monelta taholta ensin.

    Kuntavero- ja vos-järjestelmän “logiikka” on eri asia kuin yhden ihmisen
    tai yrityksen verotus, sen laaja ymmärtäminen vaatii matemaattisen koulutuksen (DI ei riitä) ja lisäksi juridisen ja lisäksi opettajan koulutuksen, jotta sen voisi selittää edelleen.

    En usko, että Orpokaan osaa näitä sillä tasolla, kuin pitäisi, eikä välttämättä osaa kysyä asiantuntijoilta, jos niitä edes tällä alalla onkaan paljoa.

    2) Jokatapauksessa se hallitusten suureen ääneen jo 30 vuotta vaahtoma “työn verotuksen keventäminen ( 300 milj vuodessa tjms.)” vähentää aina kuntien saamia verotuloja palkkatuloista, korvataanko menetys kunnillle vai ei, joka tapauksessa kuntien veroprosentit nousevat (joo, no menotkin kasvavat).

    3) Erikoista: eduskuntaan lähdetään pyrkimään yleensä siten, että ollaan kotikunnan valtuustossa ensin. Sitten, kun ollaan EK:ssa ja/tai hallituksessa oman kunnan ja kuntien asiat **unohdetaan**, ainakin kuntien parkumisesta päätellen. Mutta tosiaan nämä asiat taitavat olla liian vaikeita ymmärtää – siinäpä se, EK:lla olisi valta säädöksiä yksinkertaistaa, niin että itsekin ymmärtäisivät.
    Tämä on tasapuolinen huomautus kaikille puolueille ja kaikille ehdokkaille

    4) Kunnilla oli 1980-luvulle asti oikeus verottaa yhtiöitä, vaikka ne näyttivät
    nollatulosta tai tappiotakin (harkintaverotus) ja siis verottivat suoraan yhtiöitä,
    se ei ollut nykyinen monimutkainen yhteisöverojen jakosysteemi. Kuntien (verotus)valta
    on vähentynyt – no se on tapahtunut kuntavaltuustoissa toimivien kansanedustajien
    välityksellä (???) – unohtuuko ne omat juuret ja paikalliset murheet joka puolueessa??

    Rafael Hellsten, FM, HTK -juridisen koulutuksen omaava tilastotieteilijä ja
    VOS- ja veroasiantuntija

  12. Tässä juuri hunteeraan Liike Nytin kans, että laitanko adressiin nimen, jossa sotea kaajethaan. Meilä hyä systeemi jo nyt, miksi sitä kokonhaan uussiin puihin laithaan. Valuvikoja korjattas ja annettas mennä samala mallila. Sipilä on ittekki, joittenki tioitten mukhaan, kälmäny ittensä rahamieheksi. Se soon juuri ko näissä maakuntahommissa päätäntä mennee suurile taajamille. Sehän se tuossa uuessa sotessa olis, että yritykset saisit lissää vastuuta ja töitä,mutta ko näin höntsästi on hoiettu osin tämä vanhustenhuolto, niin taitaa jääjä julkiselle nämä vasthuut. Sitten ko tuo valvonta ei pellaa nuihin suuhriin yksiköihin. Pieniä net kollaavat ko pörröt. Kasvoton on kasvoton, niinko meän ensihoitoki ja maalaisjärjetön. Onneksi mie pääsen pansuunile kohta ja muutan lämpimhään. Politikko, varsinki, vallan-ja rahanhimonen, soon poka yks pentele. Se se Emppu-setä sano jo 80-luvula, että sviinhuvuutin- aika vielä koittaa. Sitte se sano, että herra opeta meitä aattelheen sillä het ei tiä mitä non menheet tekheen:) Elikkä turhaa son tietämätöntä ja pöljää syyttää!!!

  13. Täällä ei ole vielä mainittu erikoissairaanhoidon 350 miljoonan euron säästöjä, joista valtio imuroi kuntien valtionosuuksista pois 260 miljonaa euroa. No, ainakaan erikoissairaanhoidon keskittämiasetus ei tuo arvioituja säästöjä kunnille. Tästä ei kukaan puhu mitään. Olen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja ja huolissaan rahan riittävyydestä.

  14. Hyvää keskustelua. Kyse on tosiaan hallituksen arvovalinnoista: tuetaanko kuntia riittävästi selviytymään kunnialla tehtävistään huolehtia kuntalaisten peruspalveluista. Vai tuetaanko kuntalaisten varoilla erityisesti lasten ja naisten turvattomuutta lisäävää hallitsematonta maahanmuuttoa (hintalappu min. 1 miljardi vuodessa – todellisuudessa huomattavasti suurempi huomioiden oikeuslaitos, poliisi jne.) ja kaverien bisneksiä yritystukina (hintalappu noin 4 miljardia vuodessa). Istuvan hallituksen arvopohja ei näytä perustuvan suomalaisista huolehtimiselle.

    Yhteiskuntamme kaipaa suuria muutoksia, täydellistä huomion palauttamista oleellisimpiin asioihin ja oleellisimpiin ihmisiin: suomalaisiin lapsiin, nuoriin, perheisiin, vanhuksiin ja huono-osaisimpien auttamiseen.

    Hyvinvointivaltio ja hallitsematon maahanmuutto eivät ole mahdollisia samanaikaisesti

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*