Kuntien tietotekniikkamenot pienenevät
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Kuntien tietotekniikkamenot ovat laskussa, selviää
Kuntaliiton toteuttamasta kuntien tietotekniikkakartoituksesta, johon vastasi 86 kuntaa (vastausprosentti 27).
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kolmen vuoden aikana kuntien tietotekniikkaan käyttämät
menot ovat kasvaneet neljällä miljoonalla, 831 miljoonaan euroon. Kun
huomioidaan rahan arvon muutos ja verrataan kasvua kuntatalouden indeksiin,
tietotekniikkamenot ovat kuitenkin suhteellisesti laskussa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla rakenteelliset
muutokset näkyvät myös tietotekniikan kustannuksissa. Sairaanhoitopiirien kustannukset
ovat kasvaneet, kun ne muissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa
ovat pienentyneet.
– Palvelutuotantoa on siirretty sairaanhoitopiireihin, mikä
näkyy tietotekniikan menoissa, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Elisa
Kettunen.
Sähköinen rekrytointi
ja laskutus yleistyvät
Sähköiset rekrytointiprosessit ovat lisääntyneet kunnissa
merkittävästi. Lähes kaksi kolmasosaa kunnista hoitaa rekrytointia sähköisesti.
Suurimmissa kaupungeissa rekrytointiprosessit hoidetaan kokonaan sähköisesti.
Sähköiset laskutusprosessit ovat kunnissa erittäin pitkälle
sähköistettyjä. Kaikissa yli 10 000 asukkaan kunnissa on valmius ottaa vastaan
sähköisiä laskuja ja kaikissa yli 6000 asukkaan kunnissa laskut kiertävät ja ne
hyväksytään pelkästään sähköisessä muodossa.
Sähköisten palveluiden osalta toimintaa on sähköistetty
erityisesti kirjastoissa, hallinnossa ja opetuksessa.
– Sähköisten palveluiden kehittämisessä on myös valtavasti
mahdollisuuksia. Prosesseja tehostamalla ja palveluprosesseja sähköistämällä
voidaan sekä parantaa palvelutasoa että lisätä tuottavuutta, korostaa Kettunen.
– Esimerkiksi avoimen datan käyttöön pohjautuvat palvelut
lisääntyvät – palvelun tarjoaja ei ole välttämättä enää kunta, vaan muut
toimijat voivat pohjata palvelunsa kunnan tarjoamaan tietoon. Myös asukkaiden ylläpitämä
heitä itseään koskeva tieto yleistyy – esimerkiksi omaan terveydentilaan
liittyviä tietoja kuten sokeriarvoja voi ylläpitää omatoimisesti.
Peruskouluissa keskimäärin
2 tietokonetta per 7 oppilasta
Peruskouluissa on käytössä 2,84 pöytä-, kannettavaa tai
taulutietokonetta kymmentä oppilasta kohden, selviää tietotekniikkakartoituksen
peruskouluja käsittelevästä osasta.
Omien laitteiden käyttö koulujen opetuksessa ei ole
peruskouluissa vielä kovin yleistä. Joka kymmenennessä koulussa on oppilaiden
käyttöön hankittu henkilökohtaisia tietokoneita.
Monessa peruskoulussa on käytössä taulutietokoneita ja
opetusluokkiin sijoitettuja älytauluja. Älypuhelimet ovat kartoituksen
perusteella koulujen käytössä vielä harvinaisia.
Sähköinen oppimisympäristö
yli puolella kouluista
Yli 20 000 asukkaan kunnista useammalla kuin kahdella
kolmesta on käytössään sähköinen oppimisympäristö. Useimmiten sähköisissä
ympäristöissä käytetään oppimateriaaleja ja tehdään kotitehtäviä.
Sähköisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelussa ja
opetuksessa hyödynnettävää tieto- ja viestintätekniikkaa, jonka avulla voidaan
käsitellä tietoa sähköisessä muodossa.
– Sähköisten oppimisympäristöjen ja yhteistyöjärjestelmien
käyttö on peruskouluissa suhteellisen yleistä. Niitä kuitenkin hyödynnetään
vaihtelevasti, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kurt Torsell.
Kuntien ja koulujen tietotekniikkakartoitukset toteutettiin
Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konserniin kuuluvan FCG Finnish Consulting Groupin
yhteistyönä.
Kuva: Kari Långsjö
