Liikennekaari kiinnostaa kansainvälisiä yrityksiä
Liikennekaaren konkreettiset mahdollisuudet ovat vielä osin piilossa. Lakiesitys pyritään saamaan eteenpäin kesäkuun aikana. (Kuva: Ville Miettinen).
Hallituksen suunnitteleman liikennekaaren toivotaan poikivan liiketoimintaa suomalaisille yrityksille, mutta myös kansainväliset yritykset ovat jo asemissa odottamassa, että hankkeen ympäriltä versoo konkreettisia toimintamahdollisuuksia.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrottiin tiistaina, että liikennekaaresta on tullut runsaasti yhteydenottoja myös ulkomaisilta yrityksiltä.
– Kansainvälinen kilpajuoksu on kovaa, kuvailee LVM:n Palveluosaston osastopäällikkö ylijohtaja Minna Kivimäki.
Liikennekaaren on tarkoitus saattaa liikennemarkkinoita koskeva tieto digitaaliseksi, avoimeksi ja yhteen toimivaksi, ja mahdollistaa mm. julkisen liikenteen matkaketjujen osto eri liikennevälineissä ympäri maata.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
LVM:n Tieto-osaston osastopäällikön, ylijohtaja Olli-Pekka Rantalan mukaan liikenne tarjoaa digitalisaation suurimman oletusarvon – kunhan laki vain mahdollistaa eteenpäin menon.
Lakia yritetään saada eteenpäin vielä kesäkuussa, mutta siitä, milloin konkreettisia liiketoiminnan mahdollisuuksista ilmaantuu tai kansalaisille tulee uusia palveluita liikennekaaren kautta tarjolle, ei ole edes karkeaa arviota.
Avointa dataa hyödynnetään jo
Vaikka liikennekaari on vasta lähtökuopissa, ovat suomalaiset yritykset jo vauhdissa liikennedatan hyödyntämisessä ja uudenlaisia palveluja kuluttajille on jo syntynyt.
Alustavalla tasolla liikennekaaren suunnitelmat mm. tiedon avoimuudesta kuulostaa mielenkiintoiselta jatkumolta tähän, sanoo 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen projektipäällikkö Joonas Dukpa Tampereen kaupungilta.
Haasteitakin hän näkee. Esimerkiksi tiedon todellinen avoimuus tarkoittaa, että tieto on avoimesti kaikille käytettävissä, se on ilmaista ja lisensoitu myös kaupallinen käyttö sallien.
– Avoin data tarkoittaa laillisesti ja teknisesti uudelleenkäytettävää maksutonta dataa. Ehdot minimoivat kynnyksen datan hyödyntämiseen kun käyttöönottoon ei välttämättä tarvita monen toimijan kanssa käytäviä sopimusneuvotteluita tai lakimiehiä.
Liikennekaaren visioille on Dukpan mukaan myös tekniset haasteensa: mikä on eri toimijoiden rooli, kuinka kaupungit reagoivat ja saavat resursoitua datan avaamisen.
– Miten infrastruktuuri saadaan sellaiseksi, että se oikeasti mahdollistaa datan päälle tehtävän palvelukehityksen ja liiketoiminnan. Esimerkiksi henkilötietojen ja maksuliikenteen luotettava ja turvallinen välittäminen eri toimijoiden välillä voi vaatia kansallisia ratkaisuja.
– Suomessa on vaihtelevan kokoisia kaupunkeja, joiden resurssit datan tuottamiseen vaihtelevat merkittävästi. On mielenkiintoista nähdä mitkä roolit eri toimijoilla on ja miten suunnitelma konkretisoituu käytännössä.
6Aika-strategiassa kuusi suurinta kaupunkia pyrkii avaamaan dataa erityisesti liiketoiminnan käyttöön. On toimijoista kiinni, tarttuvatko ne mahdollisuuteen. Esimerkiksi Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun Liikenteen reaaliaikaiset rajapinnat –pilotissa (Liira) on tarkoitus saada syksyllä auki mm. reaaliaikaista liikennevalodataa, joka kertoo, missä palaa mikäkin valo. Data sisältää myös maanalaisten antureiden tiedot, jotka kertovat montako autoa risteyksessä on.
– Se mahdollistaisi erilaisia palveluita liittyen vaikkapa liikenteen ruuhkatilanteiden analysointiin, ennustamiseen ja optimointiin, Dukpa antaa esimerkin datan hyödyntämisestä.
Hereillä olon paikka
Liiran projektipäällikkö Marko Luomi Tampereen yliopistosta arvioi, että liikennekaaren visiot alkavat näkyä pilotissa mahdollisesti ensi vuoden puolella.
– Vaikutus on välillistä, ja näkyy suunnittelussa asenteiden kautta kaupunkitoimijoiden puolella, ja siinä miten yritykset asioihin suhtautuvat.
Luomi pitää liikennekaarta kokonaisuutena suomalaisten pk-yritysten näkökulmasta sekä isona mahdollisuutena että isona uhkana.
– Pääsee tekemään asioita joita ei ennen ole päässyt, toisaalta toiminta aukeaa muillekin toimijoille ja isompia pelureita muualta voi tulla samoille markkinoille. Tämä on hereillä olon paikka monelle yritykselle.
Satoja lausuntoja liikennekaaresta
Tietorajapintojen avaamisesta tuli vähiten kielteisiä kantoja, kun LVM kysyi eri sidosryhmiltä näkemyksiä liikennekaaresta.
– Tietorajapintojen avaamista ei vastustanut selkeästi kukaan, lippu- ja maksujärjestelmiä koskevia ehdotuksiakin vain harva, LVM tiedottaa.
Lausuntoja tuli 242. Kaupunkeja ja kuntia vastaajista oli 27 prosenttia. Liikennekaaren vaikutuksia kuntiin piti positiivisena 132 vastaajaa ja kielteisenä 22 – 88 vastaajaa ei ottanut kantaa.
Selkeästi ristiriitaisimman vastaanoton sai luonnokseen ehdotus ammattimaisen ja pienimuotoisen liikennetoiminnan rajan linjaamisesta 10 000 euron vuotuiseen liikevaihtoon.
Ehdotusta sekä tuettiin että vastustettiin voimakkaasti. Vastustajat varoittivat harmaan talouden mahdollisuuksien kasvusta ja kaksien markkinoiden luomisesta. Erityisesti vammaisjärjestöt ilmaisivat huolensa turvallisuuden ja laadun vaarantumisesta.
Lausunnot LVM:n verkkosivuilla
Eli jälleen yksi sektori jonka ulkomaalaiset firmat tulevat tyhjentämään kuin Esson pajatson ja sitten ihmetellään miten näin kävi. Suomen valtion pitäisi pyrkiä auttaa suomalaisia yrityksiä että ne pärjäisivät kansainvälisisessä kilpailussa. Erillaisia veroja verojen päälle tuhoaa kilpailukyvyn. Virolainen yritys pystyy tarjoamaan alemman hinnan ja voittaa tarjouskilpailun. Suomen valtio mielummin tarjoaa herkkupöytiä