Kuva: Ville Miettinen
Helsinki EU Office tähtää toiminnan ja henkilökunnan laajentamiseen, sanoo Ossi Savolainen. Toimistoa johtaa Krista Taipale.

BRYSSEL – Maakunnilla pitäisi olla huomattavasti isompi rooli ja näkyvyys Brysselissä, kuin nykyisin on, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Savolaisella on kaksipäiväisen Brysselin-vierailun lomassa hetki aikaa istua keskustelemaan maakuntaliittojen toiminnasta Euroopassa, vaikka kalenteri on täynnä.

– Minuuttiaikataulu, yksi kokous kohta ja sieltä suoraan lennolle, vahvistaa Helsinki EU Officen päällikkö Krista Taipale.

Helsinki EU Office ei nimestään huolimatta ole vain Helsingin kaupungin toimisto EU:ssa, vaan se hoitaa useiden toimijoiden ja yhteistyökumppaniensa edunvalvontaa Euroopassa. Mukana ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, ja maakuntaliitoista Uudenmaan lisäksi Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso. Mukana on myös useita korkeakouluja .

Taipale johtaa toimistoa Brysselissä, sopii aikatauluja ja järjestää tapaamisia, joissa Savolainen käy Suomesta. Heinäkuun alun käyntiä edeltänyt vierailu oli kesäkuussa.

– Jokaisesta tapaamisesta on saatu joku konkreettinen asia saatu eteenpäin ja viestitetty ja löydetty yhteisymmärrys, Savolainen sanoo.

– Eilen edustustossa saatiin ajankohtaista tietoa, mikä on juuri nyt in ja mihin kannattaisi painottaa. Täällä ei vain tuoda esiin omaa näkemystämme vaan saadaan myös tietoa ajankohtaisista linjoista, millainen konferenssi kannattaisi järjestää ja ketä kannattaisi kutsua sinne.

Asioille saatava kasvot

Helsinki EU Office tukee yhteistyökumppaniensa EU-edunvalvontaa ja edistää niiden näkyvyyttä EU-foorumeilla,  välittää tietoa EU-lainsäädännön valmistelutyöstä, EU-rahoitusohjelmien rakenteesta ja avautuvista rahoitushauista, tapahtumista ja yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksista.

– Toiminta perustuu Uusimaa 2.0 -ohjelmaan ja sen pohjalta rakentuvaan edunvalvontaan, Ossi Savolainen tiivistää.

Savolaisen mukaan tärkeiksi koettuja kansainvälisiä asioita eteenpäin viedäkseen on oltava läsnä siellä missä asioita hoidetaan, siis Brysselissä.

– Ei riitä, että lähettää kirjelmiä ja lausuntoja. Ne ovat tärkeitä ja niiden pitää olla laadukkaita, mutta on tultava tänne niiden kanssa. Niille pitää saada myös kasvot.

Uudenmaan liitolle tärkeitä asioita ovat muun muassa Itämeren alueen asiat kuten Tallinnan tunneli, liikenneverkot, älykäs kaupunki- ja aluekehitys alustoineen ja tutkimus- ja innovaatiorahastot.

Käytännössä Uudenmaan liiton työ Brysselissä on poliittisten ryhmien tapaamisia, europarlamentaarikkojen tapaamisia, suomalaisten ja komission virkamiesten tapaamisia ja myös paikallisten virkamiesten ja vaikuttajien tapaamista.

– Tätä pyritään tekemään ennakoivasti, jotta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saadaan tietoa asioista jotka on meille relevantteja, Krista Taipale sanoo.

Muutkin maakuntaliitot edustettuina

Helsinki EU Office ei suinkaan ole ainoa Brysselissä vaikuttava maakunnallisia etuja ajava toimija, vaan myös muut verkostoituvat Brysselissä aktiivisesti.

Turun kaupungilla ja Varsinais-Suomen liitolla on Brysselissä oma toimistonsa, joka seuraa alueelle merkittäviä EU-politiikan aloja, kehityslinjoja, rahoitusohjelmia ja lainsäädäntöä sekä vaikuttaa niihin tarvittaessa.  Vastavuoroisesti Varsinais-Suomelle tärkeitä asioita tuodaan EU-instituutioiden tietoisuuteen.

”Brysselissä toimivat yhteistyöverkostot ovat tärkeä edunvalvonnan kanava. Toimisto informoi EU-instituutioiden edustajia ja muita tärkeitä sidosryhmiä Varsinais-Suomen hyvistä hankkeista ja osaamisalueista sekä lisää alueen tunnettuutta Brysselissä järjestämällä tapaamisia ja tapahtumia”, toimiston verkkosivuilla kuvaillaan.

Tampereen kaupunkiseudun kunnilla puolestaan on ollut EU-toimistonsa Brysselissä vuodesta 1999, ja vuonna 2010 Pirkanmaan liiton tultua mukaan toimisto on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta.

Itä- ja Pohjois-Suomella puolestaan on oma yhteinen toimistonsa, East and North Finland EU Office, johon on koottu peräti seitsemän maakunnan edunvalvonta: Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon.

Pohjois-Karjalan vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen on samaa mieltä Brysselissä näkymisen merkityksestä kuin Ossi Savolainen.

– On tärkeä olla seuraamassa mutta myös vaikuttamassa asioihin. Syyskuussa tulee jo 20 vuotta täyteen. Alun perin aloitettiin Itä-Suomen toimistona, joka sitten laajeni myös pohjoissuomalaiseksi.

”Jos et ole täällä, olet täältä poissa”

Näkyvyyttä voi kuitenkin aina parantaa, Ossi Savolainen sanoo.

– Jos ajatellaan aluekehityksen ja kansainvälisen yhteistyön ja edunvalvonnan näkökulmasta, suomalaiset maakunnat ovat aivan liian vähän täällä näkyvillä.

Savolainen painottaa, että Brysselissä verkostoituminen edellyttää myös ylimmän johdon sitoutumista ja aktiivisuutta.

– Ei riitä, että asiantuntijat ovat aktiivisia. perusperiaate on: jos et ole täällä, olet täältä poissa.

Krista Taipaleen mukaan EU:n verkostoissa toteutuu yllättävän nopeasti ”out of sight, out of mind”; kasvojen on hyvä pysyä tuttuina.

– Vuorovaikutus on kaiken pohjana, ja se tapahtuu vain kasvokkain kohtaamisella. Siitä on helppo jatkaa.

Uusimaa on ollut erityisasemassa näkyvyydessä Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan, kok., laajan tunnettuuden ansiosta. Markkula on Euroopan alueiden komitean varapresidentti ja toimi edellisellä kaudella presidenttinä.

– Markku Markkulan presidenttikaudella oli valtava vaikutus, ja hänen läsnäolonsa täällä edesauttaa toimintaamme edelleen, Savolainen sanoo.

Ossi Savolainen ja Krista Taipale vakuuttavat, että toisinaan EU:n toimintaan mielletty byrokratia ei ole ongelma, kun tuntee prosessit ja tietää mihin ja miten täällä vaikutetaan.

– Sen sijaan hyvä valmistautuminen on ehdoton edellytys. Pitää tuntea asiansa. Silloin otetaan tosissaan ja yhteistyölle on edellytykset. Jos tulee höpöttämään tänne eikä tiedä mistään mitään, silloin tämä maailma voi tuntua byrokraattiselta, Savolainen sanoo.

Lue myös:

Pohjois-Karjala vie biotalousosaamista Eurooppaan

Lisää uutisia kuntien ja alueiden edunvalvonnasta Brysselissä

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*