Kuva: Ville Miettinen

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on käynnistämässä biotalousyhteistyötä puolalaisen Lodzin kaupungin alueen kanssa.

– Puolalaisia kiinnostaa pitkäjänteinen biotalouteen liittyvää strateginen työmme ja sen yhteys energia- ja ilmastokysymyksiin, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen.

– Me katsomme, mitä taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia tämä voi tuoda yrityksille ja alueen elinkeinoelämälle.

Poutiainen oli heinäkuun alussa Brysselissä neuvottelemassa Lodzin edustajien kanssa yhteistyösopimuksesta.

Pohjois-Karjalan biotalouden osaamiskeskittymä kiinnostaa Euroopassa, hän sanoo. Joensuussa on Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämaja ja yksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) päätoimipaikoista sekä biotalouden monialaista osaamista niin Itä-Suomen yliopistossa kuin Karelia-ammattikorkeakoulussa.

Seudulla investoitiin metsäbiotalouteen 150 miljoonaa euroa kolmena viime vuonna, ja uusia investointeja on suunnitteilla tuplasti saman verran.

Alueen metsäbiotalouden asiantuntijaorganisaatiot yhdessä ovat käynnistäneet Green Hub -toiminnan, jossa alueen metsäalan asiantuntijat, tutkijat ja kehittäjät etsivät ratkaisuja yritysten kohtaamiin liiketoiminnallisiin haasteisiin

– Kunnat, korkeakoulut, Luke ja EFI:n ovat tehneet yhteistyötä, ja erityisesti Itä-Suomen yliopisto ja EFI ovat olleet näkyvästi esillä Brysselissä biotalousasioissa, Poutiainen sanoo.

Pohjois-Karjalan työ niin biotaloudessa kuin ilmastoasioissa kiinnostaa Euroopassa, sanoo Euroopan alueiden komitean varapresidentti Markku Markkula (vasemmalla). Pohjois-Karjalan vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen oli Brysselissä neuvottelemassa biotalousyhteistyöstä Puolan Lodzin alueen edustajien kanssa. (Kuva: Ville Miettinen)

Yhdeksän HINKU-kuntaa

Pohjois-Karjalan kunnista yhdeksän on niin sanottuja HINKU-kuntia, jotka ovat valtuuston päätöksellä sitoutuneet tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

– Tavoitteena on että kaikki kunnat tulisivat mukaan, Poutiainen sanoo.

Pohjois-Karjalan kunnissa hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet seurannan mukaan vuosina 2007-2015 noin 30 prosenttia, eli HINKU-kuntien keskiarvon tasossa.

– Kunnat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä: siirtäneet energiaa kotimaiseen ja puupohjaiseen ja siten tehneet työtä pitkäjänteisesti.

Pohjois-Karjalan energiaomavaraisuus oli 62 prosenttia vuonna 2016.

– Se on ollut pitkän ajan työ. On huomattu että on monia ulottuvuuksia käyttää omia luonnonvaroja. Samalla se on yhdistynyt ilmastotavoitteiden täyttämiseen. Tavoitteet kovat, on pyritty etenemään niiden osalta ja on huomattu, että on saatu myös päästöjä vähennettyä.

Pohjois-Karjalan Hinku-kuntien päästövähennykset vuodesta 2007 vuoteen 2015. (Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)

Metsäisille alueille Brysselin-verkosto

Lodz-yhteistyön Pohjois-Karjala löysi Euroopan alueiden komitean ja sen nykyisen varapresidentin Markku Markkulan tuella, Poutiainen kertoo.

Taustalla on Markkulan vierailu puolalaisessa biotalouskonferenssissa pari vuotta sitten.

– Siellä puolet Puolan alueista sitoutui keskenään yhteistyöhön, määritteli yhteistyössä EU:n komission kanssa, mitä he konkreettisesti tavoittelevat teollisuuden uudistamisessa ja maatalouden uudistamisessa biotalouden alalla, Markku Markkula kertoo.

Hänen mukaansa Lodzin alueella on meneillään tarmokas biotalouden uudistaminen, jonka käynnistämiseen on laitettu 10 miljoonaa euroa aluekehitysrahaa.

Lodz-yhteistyön lisäksi Pohjois-Karjala mukana muissakin biotalouden, bioenergian tai ilmastoasioiden yhteistyöhankkeissa eurooppalaisten alueiden kanssa.

– Viimeksi kesäkuussa Pohjois-Karjalaan kokoontui 40-50 asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa tutustumaan Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan, Risto Poutiainen kertoo.

Keväällä Pohjois-Karjala oli kuuden muun suomalaisen maakunnan kanssa käynnistämässä Euroopan metsäisten alueiden verkostoa, johon on liittynyt mukaan alueita mm. Italiasta, Espanjasta, Ranskasta, Ruotsista ja Romaniasta.

Verkoston tavoitteena on tuoda alueellista näkökulmaa Brysselissä metsätaloudesta käytävään keskusteluun huomioiden niin taloudelliset, sosiaaliset, kuin ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat.

Markkula on esitellyt Pohjois-Karjalan biotalous- ja ilmastotyötä ylpeänä Brysselissä.

– Tämä osoittaa, että näitä syntyy, kun pidetään mieli avoinna ja on yhteinen selkeä intressi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. ”.. sirtäneet kotimaiseen ja puupohjaiseen energiaan”. Puun polttaminen tai polttoaineen ”keittäminen” puusta ei ratkaise ympäristöongelmia eikä vähennä päästöjä. Puun ja turpeen hyötysuhde energian tuotannossa on olematon. Puun kaataminen, karsiminen, kuljettaminen tien varteen. siitä tehtaalle, kuusikymmentä tonnia vettä sadassa tonnissa puuta.. Sihen kuluu energiaa ja tuhoutuu teitä. Kyse on sosiaalitoimesta, elu sosiaaliavustuksiin verrattavista tuista metsänomistajille.

    Ns biopolttoaine ei tuotantotavaltaan eroa fossiilisista polttoaineista tuotetusta polttoaineesta. Prosessi on sama mutta miljoonakertaisesti nopeutettunan ja näin nyöskin päästöt. Puola päästöihin välinpitämättömästi suhtautuvana on toki sopiva yhteistyökumppani.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*