Ministeri Risikko vaatii apua kuntien taloushätään
Paula Risikko Hannu Lehtilän haastattelussa Kuntamarkkinoilla 2014. (Kuva: Ville Miettinen)
– Kunnille on sysätty tehtäviä vajaalla rahoituksella, aivan kuin kunnat olisivat irrallaan julkisen talouden kokonaisuudesta, kuntaministeri Paula Risikko, kok., totesi puheessaan valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -kiertueella Oulussa keskiviikkona.
Risikko muistutti, että julkisen talouden hoitaminen vaatii valtiontalouden, kuntatalouden ja sosiaaliturvarahastojen muodostaman kokonaisuuden huomioon ottamista.
– Suomessa on tuijotettu liikaa valtiontaloutta, ja samaan aikaan kuntatalous on päässyt kurjistumaan. Ei riitä, että valtio saa tasapainotettua talouttaan. Kuntatalous on myös saatava kuntoon.
Risikko korosti myös, että kuntataloudesta vastuun kantaminen on kuntien ja valtion yhteinen asia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tehtäviä vähemmäksi
lakimuutoksella?
Hallituksen niin sanotussa julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan rahoitusasemaa koskevat tavoitteet julkiselle taloudelle. Tavoitteet koskevat myös kuntataloutta. Samalla päätetään toimenpiteistä sekä kuntien ja valtion vastuunjaosta rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseksi.
VM:n mukaan toimenpidevaihtoehtona voisi olla esimerkiksi kuntien tehtävien vähentäminen lakimuutoksin.
Kuntataloudelle valtion toimenpiteistä syntyvää painetta pyritään rajoittamaan hallinnonalakohtaisella menorajoitteella.
Kuntatalousohjelma kattaa
koko kuntatalouden
Kuntalakiesityksen mukaan osana julkisen talouden suunnitelmaa laaditaan kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin.
Ohjelma kattaa kuntatalouden kokonaisuudessaan, kun aiemmin mukana ovat olleet vain peruspalvelut.
– Kuntatalousohjelman tarkoituksena on syventää julkisen talouden suunnitelmassa yksilöityjen toimenpiteiden vaikutuksia ja tarkastella kuntien rahoituksen riittävyyttä niille säädettyihin tehtäviin, totesi Risikko.
Kuntalakiesitys kiristää alijäämää tekevien kuntien asemaa. Kun nykyään alijäämän kattamista voi siirtää vuosittain eteenpäin, uusi laki velvoittaisi kattamaan alijäämään neljän vuoden kuluessa.
Velvollisuus laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä, kun se nykyään koskee vain kuntia. Jos alijäämää ei kateta määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voi joutua arviointimenettelyyn.
Lisää kuntataloudesta:
Kuntien veronkorotuskierre jatkuu (julk. 18.11.2014)
Kommentti: Kunnat tehostavat syöksykierteessä (julk. 3.11.2014)
Mielipide: Kuntatalouden arviointiin kaivataan uusia mielipiteitä (julk. 2.7.2014)
