Hämeenlinnan Raatihuone
Hämeenlinnassa on edessä isot säästöt, ja säästökohteita kysytään nyt asukkailta ja sidosryhmiltä.

Kunnissa on käyty heti elokuun alussa exceleiden kimppuun. Hämeenlinna kysyy säästökohteita asukkailta, Kotka ei ole sittenkään alentamassa veroprosenttiaan.

Hämeenlinna kuulee asukkaita ja sidosryhmiä verkossa kysymysten sarjalla, jonka kaupunki on nimennyt elinvoimakyselyksi.

Kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä kertoo, että kyselyä on rakennettu alkuvuodesta asti. Valtuutetut ovat kysymyssarjaan jo vastanneet, nyt odotetaan muiden mielipiteitä.

Rimpelän mielestä nykymaailmassa voi saada vaikutelman, että päätöksiä tehdään vaikka somekeskustelujen perusteella. Kyselyn avulla päästään näkemään, mikä on asukkaiden ja sidosryhmien tahto.

Mukana on lauseita, josta voi olla samaa tai eri mieltä: ”Pitää heikentää palveluiden laatua.” ”Pitää nostaa veroja, jotta nykyinen palvelutaso voidaan turvata.” ”Kaupungin digitaalisen palvelun kehittämiseen tulee investoida, vaikka rahat ovat vähissä.”

Avoin on esimerkiksi kysymys ”millä keinoilla mielestäsi kaupungin taloutta saataisiin vahvistettua”.

Yli 20 miljoonaa kurottavana

Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa sanoo, että kyselyn tuloksia tarvitaan, kun erittäin vaikeaa talouden tilannetta aletaan ratkoa.

– Meillä on koronan takia yli 20 miljoonan euron sopeuttamistarve. Yksi kunnallisveroprosentti tarkoittaa noin 13:a miljoonaa euroa, joten voi sanoa, että meillä on lähes kahden veroprosenttiyksikön sopeutus edessä.

Oksan mielestä nyt ollaan tilanteessa, jossa kuntien on vaikea selvitä ilman palveluiden vähentämistä.

– Ei auta, että valtio tukee kuntia ottamalla velkaa. Se ei ole kansantaloudellisesti kestävää, vaikka kunnissa voi hetkellisesti ilahduttaa. Tulot ja menot on saatava tasapainoon.

Kotka: Ei sittenkään alempaa veroprosenttia

Talouden lähitulevaisuutta on puitu heti elokuun alussa muissakin kunnissa. Esimerkiksi Kotkan kaupunginhallitus oli koolla tiistaina ja kävi läpi talouden raameja eri prosenteilla: kaupungin nykyisellä 21,5 prosentilla sekä kaupunginhallituksen aiemmassa kokouksessa esitetyllä pienemmällä veroprosentilla 21.

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö esitti nykyisessä veroprosentissa pitäytymistä, ja kaupunginhallitus päätti edetä sen mukaan.

– Tulevaisuus on niin sumuinen, ettei ainakin tässä vaiheessa kannata poiketa aiemmasta, Sirviö sanoo.

Hän huomauttaa, että Kotkassa on noudatettu tiukkaa tasapainottamisohjelmaa parin vuoden ajan ja raamit rakennettu sen pohjalta.

Tulevaisuuden suunnitteleminen on hankalaa, koska sekä kansallinen että kansainvälinen tilanne on epäselvä.

– Kotkassa verotulot määrittävät pitkälle tulopuolta. Emme tiedä, miten verotulokertymä kehittyy.

Ensi vuoden talousarvio ja taloussuunnittelu vuosille 2021–2023 käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa syyskuun alussa.

Jotakin valonpilkahduksiakin on ollut. Kotimaiset matkailijat löysivät tiensä Kotkaan, ja hotellit olivat aika ajoin täynnä.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*