Muiden kuntien verotuloilla tuetaan tuulivoimalakuntia, jotka levittävät jopa kauhukuvia nykytilanteen muuttumisesta

Kunta saa muhkeat kiinteistöverotulot tuulivoimaloista ja niitä ei huomioida verotulojen tasauksessa, josta sama kunta saa muiden kuntien kustannuksella lisätukea.

Onko tällainen valtionosuuteen liittyvä tuki isojen kiinteistöverotulojen päälle oikeudenmukainen kunnille, joissa ei näy tuuliturbiineja?

Se on hyvä kysymys, myöntää Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppänen. Lieksassa ei ole tuulivoimaloita.

Tämä kysymys on ollut yksi puhutuimmista, kun parhaillaan uudistetaan valtionosuusjärjestelmää ja mietitään tuulivoimaloista saatavien kiinteistöverotulojen huomioimista.

Tätä asiaa ovat pohtineet valtiovarainministeriön selvitysmiehet Arto Sulonen ja Eero Laesterä, jotka julkistivat joulukuussa raporttinsa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta.

Nykytilanteen kyseenalaistamisesta on esitetty paljon kritiikkiä.

Jopa julkisuudessa on esitetty väitteitä, että selvitysmiesten ehdottama muutos nykytilanteeseen tarkoittaisi kunnan kiinteistöverotulojen leikkaamista.

– Ihmettelen, miksi kunnistakin on tällaisia kauhukuvia esitetty. Kunta saa aina pitää kaikki verotulonsa täysimääräisesti, niitä ei leikata millään.

– Näin on tilanne niin nykyisessä tasausjärjestelmässä kuin selvitysmiesten ehdottamassa tulojen täydennysjärjestelmässäkin, Seppänen jatkaa.

Kaikille avointa tietoa

Osa kunnista saa valtiolta tukea, vaikka heillä on hyvät tuotot, eivätkä tukea tarvitsisi.

– Kysymys esityksessä on siitä, onko oikeudenmukaista kunnan saada isojen kiinteistöverotulojen lisäksi verotulojen tasausta eli valtionosuuteen liittyvää lisätukea.

Pirre Seppänen painottaa Kuntalehdelle kertovansa tiedoista, jotka ovat aivan kaikkien saatavilla, muun muassa valtiovarainministeriön kautta.

Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppänen sanoo, että peruspalveluja rahoittava valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien olosuhteita, jotta kaikille suomalaisille voidaan tarjota lakisääteiset palvelut.

Eli jos vaikkapa Kauniaisten kaupungissa saadaan isot verotulot ja toisessa kunnassa verotulot eivät riitä palveluiden järjestämiseen, niin näitä tuloja tasataan.

Valtionosuuksien verotulojen tasausjärjestelmää voisi jopa kutsua eräänlaiseksi kuntien toimeentulotukijärjestelmäksi, Pirre Seppänen kuvailee.

Kunnat ovat halunneet valtionosuusjärjestelmästä mahdollisimman selkeän.

Ja uudistus on kehittämässä järjestelmää selkeämmäksi, Lieksan kaupunginjohtaja näkee.

– Jotta ymmärretään, mistä raha tulee.

Matkailu ei ole erityisasemassa

Pirre Seppänen huomauttaa, että voimalaitosten – vesi-, aurinko – tai tuulivoima – verotuloja ei ole huomioitu nykyjärjestelmässä.

Ja uudistuksessa katsotaan asioita nyt uudesta näkökulmasta, jotta edellä mainitutkin tulot otettaisiin huomioon, kun punnitaan, mihin kunta on oikeutettu verotulojen tasauksessa.

Esimerkiksi matkailualalla vahvasti toimivan ja kehittyvän Lieksan matkailuun liittyvät kiinteistöverotulot kyllä huomioidaan valtionosuusjärjestelmässä, Seppänen lisää.

Tähän Kolin maisemaan ei saa tuulivoimaa laittaa, vastaa Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppänen. Kuva: Lieksan kaupunki, Pitkospuu

Mistä rahat energiainvestointeihin?

Uusiutuvan energian kannattavuudesta ja tukemisesta voidaan keskustella, Seppänen vastaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä huomioida, että valtionosuusjärjestelmää ei ole luotu vauhdittamaan energiainvestointeja.

– Vaan turvaamaan kuntalaisten lakisääteisten palveluiden järjestäminen.

Pirre Seppänen huomauttaa, että hän ei ole edes laskenut, mitä eri vaihtoehdot valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi tarkoittaisivat Lieksan kannalta.

Lieksassa on vesivoimaa.

Seppäsen mukaan valtionosuusjärjestelmän kestävyyden kannalta on tärkeää, että se on selkeä ja oikeudenmukainen.

”Tasausraja nousisi”

Finanssineuvos Markku Nissinen valtionvarainministeriöstä vahvistaa, että selvityshenkilöiden malli ei tarkoittaisi verotulojen uusjakoa.

– Tuulivoimakunta saisi pitää kaikki verotulonsa täysimääräisesti. Jos tuulivoimaloiden kiinteistöverotulot tuodaan tasaukseen, se merkitsisi vaikutuksia valtionosuuden tasoon.

– On kuitenkin huomattava, että yhdessäkään kunnassa puhdas vaikutus tasaukseen ei olisi yhtä suuri kuin huomioitava tuulivoimaveron määrä tasauksen laskentaperusteissa. Tähän vaikuttaisi se, että mahdollinen siirtyminen verotuloihin perustuvaan valtionosuuden täydennykseen tarkoittaisi nykyisten tasausvähennysprosentin ja tasauslisäprosentin poistamista.

– Tämän lisäksi tasausraja nousisi, joka vaikuttaisi kaikkien tasaukseen. Tosin tämän vaikutus on varsin vähäinen verrattuna tasausprosenttien muutokseen, Nissinen lisää.

Kunnan tilanteeseen vaikuttaa olennaisesti myös asema tasauksessa ennen ja jälkeen muutoksen.

Nissinen myöntää, että edellä kerrottu voi tuntua monimutkaiselta.

Hän on valmis antamaan kaksi esimerkkiä.

– Pyhäjoki, joka on nykyään tasausrajan alapuolella ja saa tasauslisää, siirtyisi uudessa tilanteessa keskimääräistä suuremman verotulon kunnaksi. Pyhäjoki menettäisi vain tasauslisänsä verran, mutta tasausrajan ylittävää osaa ei leikattaisi.

– Yhteenlaskettu vaikutus olisi huomattavasti alempi kuin se 50 prosentin verotulon määrä tasauksessa.

Sodankylä toisena esimerkkinä

Toisena esimerkkinä voisi olla Nissisen mukaan Sodankylä, joka on tasausrajan yläpuolella jo lähtökohtaisesti.

Vaikka Sodankylän laskennallisiin verotuloihin lisättäisiin voimalaitosvero, kunnalle ei tulisi menetyksiä.

– Päinvastoin kunnan valtionosuus lisääntyisi, koska siltä poistuisi nykymallin mukainen tasausvähennys. Lisäverotulo esimerkiksi tuulivoimarakentamisen johdosta ei jatkossakaan leikkaisi valtionosuutta.

– Tämä on monimutkainen kokonaisuus. Jotenkin tuntuu, että kunnat ja vähän mediakin laskee automaattisesti, että 50 prosentin tuulivoimavero tasauksessa merkitsee vastaavaa tulon menetystä. Näitä on saanut oikoa selvityshenkilöiden raportin julkistuksesta lähtien.

Sekin on hyvä huomioida, että uudistuksessa kokonaismuutoksia rajataan järjestelmämuutoksen tasauksessa.

– Tuon 50 prosentin tasausvaikutuksen lisäksi kunnan valtionosuuden muutokseen vaikuttavat myös kaikki muut järjestelmään tehtävät muutokset.

– Pelko täysimääräisestä menetyksestä on kunnissa aivan turha, ja sen takia voimaloiden rakentamista ei tulisi kunnissa rajoittaa, Nissinen sanoo.

Lue myös:

Synnytysten hoitaminen on vaakalaudalla Lappeenrannassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, uutisoi Iltalehti – ministeri Kaisa Juuso kiistää hallituksen siunaavan mitään

Tästä näet hoivakotipaikkaa jonottavien määrät alueittain – turvaa tarvitsevien ikäihmisten tilanne kehittyy eri suuntiin Suomessa

Pirre Seppänen reilulla äänierolla Lieksan kaupunginjohtajaksi – lupaa tutustua kaupungin jokaiseen kylään ja kolkkaan