Kuva: Ville Miettinen
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia alennettiin kilpailukykysopimuksen laskennallisten vaikutusten perusteella. Kuntaliiton mukaan vaikutukset olivat selvästi laskettua heikommat.

Yksi kuntien talouden painumiseen johtaneista tekijöistä on Kuntaliiton mukaan kilpailukykysopimus vaikutuksineen. Kuntaliiton mukaan melkein puolet kilpailukykysopimuksen (kiky) vaikutuksista ei kompensoidu.

Kuntien valtionosuuksia alennettiin kikyn laskennallisten vaikutusten perusteella. Kuntaliiton Kuntatalousyksikön johtajan Ilari Soosalun arvion mukaan kikyn negatiivinen vaikutus kuntatalouteen oli viime vuonna noin 115 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan kikyn odotettua heikompiin vaikutuksiin kuntatalouteen on neljä keskeistä syytä.

Positiivinen työllisyyskehitys, joka on jatkunut oikeastaan siitä asti kun kiky lähti käyntiin, on hyvä juttu, Punakallio sanoo. Samalla kunnat ovat kuitenkin muistuttaneet, että verotulot eivät kasva.

– Se johtuu siitä, että palkansaajien isommat lakisääteiset vakuutusmaksut aiheuttavat kuntien veropohjaan aukkoja, verovähennyksiä siis. Ja ne verovähennykset ovat olleet odotettua isommat. Se on syönyt kuntien veropohjan ihan nollakasvuun melkein koko Suomen kuntakentällä, Punakallio sanoo.

Kikyyn sisältynyt lomarahaleikkaus tuo säästöjä, koska menot ovat pienemmät. Mutta tätä alun perin ajateltua säästöpottia pienentää kertaluonteinen kuluvan vuoden tulokseen valahtanut tuloksellisuuserä, joka on noin 135 miljoonan euron menopotti, Punakallio sanoo.

Kikyn oikeaa yhteisvaikutusta kuntatalouteen ei ole laskettu. Niin Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kuin Minna Punakallio nostivat keskiviikkona tilinpäätösanalyysin tiedotustilaisuudessa esiin sen, että valtiovarainministeritön kannattasisi tehdä laskelma todellisista vaikutuksista joa sen vuoksi, että saataisiin tietoa siitä, kannattaako uusia kilpailukykysopimuksia tulevaisuudessa tehdä.

Punakallion mukaan kyseessä on välillisesti kikyyn liittyvä erä, mutta se kuitenkin pienentää selvästi lomarahaleikkauksesta kuntiin koitunutta säästöä.

– Kolmas syys on kaksinkertaiset kikyleikkaukset. Kikyn säästöt leikattiin saman tien päätösperäisesti kuntien valtionosuuksista. Ajateltiin että näin kokonaisuus on suurin piirtein nollassa.

– Mutta kun sen jälkeen on todettu, että erityisesti vuosina 2016 ja 2017 ovat olleet hyvä vuosia, kuntien kustannukset tosiaan valahti voimalla alaspäin, nyt matalammat kustannukset tarkoittavat sitä, että kustannustenjaon tarkistuksen kautta kuntien valtionosuuksia leikataan.

-Eli ne toimet aiheutti valtionosuusleikkauksia sekä lisävaltionosuusleikkauksia kustannusten madaltumisen kautta. Ja tätä ei oltu huomioitu VM:n laskelmissa.

Työajan pidennyskään ei Punakallion mukaan tuonut toivottua vaikutusta. Kilpailukykysopimuksessa kunnan työntekijöiden työaikaa lisättiin 30 minuuttia viikossa.

– Kunnat ovat kertoneet, että se ei ole tuonut kuin nimellisiä, paljon VM:n arvioimaa pienempiä, säästöjä.

Aiheesta aiemmin:

Kiky iskee kovaa kuntatalouteen – toteutuksen mielekkyys kyseenalaistetaan

Juttua korjattu 14.2. klo 12.45: Minna Punakallio ei arvioinut kikyn lomarahaleikkauksen säästöjä pienentävää menopottia 950 miljoonan euron suuruiseksi, kuten jutussa alun perin luki.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*